Lahkobussilla pulloja palauttamaan ja kolikoita tallettamaan... oi mitä luksuselämää 😂

Kyllä mun elämä on luksusta!!!
Tänään töiden jälkeen pääsin Sofiellen ravintolaan syömään muovailuvahaa... Onneks oli ale, niin mun ruoka maksoi vaan vitosen 😁
No siitä sit lähdettiin ruokakauppaan lahkobussilla (että mahduttiin kyytiin kaikkiem pullopussien kanssa). Isoon Omenaan päästiin eka pulloja lappamaan palautusautomaattiin ja sitten jonottamaan talletusautomaatille. Meillä nimittäin oli laatikollinen kolikoita eikä kehdattu niillä maksaa ruokia!
No jäätiin reilusti voiton puolelle ruokaostosten jälkeen, joten hyvä reissu siis...
Oi mitä luksuselämää täällä Espoossa vietetään 😂😂😂

Mäkin pääsin firman hallitukseen!

Oon toiminut erilaisissa hallituksissa vuosien varrella. On ollut opiskelijoiden toimintaa ja harrastuksia, sekä taloyhtiöitä... Nyt saan taas uuden jutun, eli kokemuksen firman hallituksen toiminnasta. Oon kyllä ollut eri firmojen hallituksille esittelemässä asioita, mutta en hallituksen jäsenenä.
Ehkä tää juttu ei niin iso ole, että tästä tarttis shampanjaa avata, mutta isä soitti ja ilmoitti että mut on nimitetty Hammaslaboratorio T. Hyytisen hallitukseen varajäseneksi. Ei kuulemma aiheuta toimenpiteitä 😊
Tulevaisuudessa voin alkaa harrastamaan taas erilaisia hallitustoimia, kun niissähän mä pärjään...
No katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

istun terassilla peitto ympärillä ja poltan vesipiippua

Onpa ollut päivä...
Onneks äitin kanssa päästiin aamulla pitkälle lenkille, sen ansiosta oon selvinny tästä päivästä 😁
Alkuperäinen suunnitelma tälle viikonlopulle oli lähteä lasten, poikaystävän ja sen lasten kanssa mummolaan. Mopot piti kunnostaa, käydä saunasta avannossa ja vaan hengailla... No vähän meni suunnitelmat uusiks torstaina. Me ei päästy lähteen vaan tuo mies joutui lähtemään Espanjaan läheisen kuoleman vuoksi ja me jäätiin kotiin. Henkisesti rankkoja päiviä! Me ollaan lasten kanssa leivottu pipareita ja joulutorttuja, katseltu leffaa ja yritetään viettää mukavaa viikonloppua.
Nyt mä istun terassilla polttamassa vesipiippua ja kuuntelemassa musaa.
On vaikeeta tukea toista surun keskellä ja varsinkin tällei kaukaa... Mut mä yritän kyllä!
Onneks viikonloppu on lyhyt ja huomenna on jo sunnuntai 😊 Taidan käydä kirkossa kauneimmissa joululauluissa, se on aina ollut tosi lämmin ja lohdullinen tilaisuus ❤
RAKKAUTTA PERKELE!

Mä en tajuu noita lapsia

Mulla on taas ollut lapsiviikko ja meillä on ollu tosi kivaa. On ollu säbää, ratsastusta, joululahjojen paketointia, takkujen selvitystä, ym... Oon myös päässyt nauttimaan aamuherätyksistä, kun kukaan ei jaksais nousta. On se niin ihanaa kuunnella aamulla kiljumista (mä oon siis niin tyhmä ja ärsyttävä kun pakotan noi herään aamulla kouluun).
No nyt lauantaina KUN SAIS NUKKUA niin kukaan ei nuku! Koko kolmikko sinkas taas pystyyn klo 7 ja alko leikkimään niin kovaan ääneen ettei täällä nuku hukkumaan 😥 ja mua kyllä väsyttää!!!
No yritän just keräillä itseäni etten ois kärttyinen heti aamulla. Mä vielä käännän tän positiiviseks ja nukun vaik päikkärit.
Ens viikolla sit saan nukkua 😊

Mikä tekee firmasta niin kivan että haluan viettää viikonloppujakin duunikavereiden kanssa?

Meillä ei oo perinteisesti ollut paljoo after work tapahtumia. Tai niihin osallistui tosi harva, kun aina on kiire kotiin tai harrastuksiin työpäivän jälkeen. Toki pikkujoulu on monille se kerran vuodessa juttu...
Nyt meidän ydinvoima-poppoo päätti järkätä säbä-turnauksen Keilaniemessä ennen kun muutetaan uuteen konttoriin.
Oli muuten ihmeellistä kun 6 joukkuetta ilmoittautui ja ilmestyi lauantaina paikalle. Me vedettiin pelejä kahdessa lohkossa, siitä puolivälierät, välierät ja finaali. Meillä oli ihan huippu tuomari, kun eihän me mitään sääntöjä osattu 😁
Vähän oli rankkaa kun meidän joukkueessa oli vaan 1 vaihtomies, mutta suunniteltiin urheesti välieriin asti!!!
Kivan päivän päätteeksi jäin koettiin että mikä mut sai mukaan. Oon tosi tyytyväinen työpaikassani ja meillä vaan on niin kivaa porukalla että vietän mielellään myös vapaa-aikaa porukalla! Ehkä me Suomessakin ollaan menossa Jenkkilän suuntaan missä tää on ihan peruskauraa 😊

Nyt meni hermo harrastuksissa... tanssiopistolla pettymys, säbä pelasti!

Meidän illan suunnitelma oli seurava:
klo 17 tyttöjen kanssa hiphopin avoimet ovet Kurkelan koululla ja sieltä suoraa pojan säbään Saviolle. Siellä kun oli vanhemmat vs. pojat matsi ja nyyttärit.
Alku oli lupaava, ehdittiin syömään ja just 5:ksi koululle. No siihen se sitten jäikin. Ovet ei ollu todellakaan avoimet vaan ihmeteltiin pihalla aikamme eikä päästy sisään lainkaan! Tää ei ollut aina kerta kun on säätöä Keravan tanssiopiston tuntien kanssa ja tää lysti on KALLISTA! Varmaan 250 egee syksy!!!
No onneks meidän illan pelasti toi säbä...
Petteri hyppäsi bussiin ettei myöhästynyt pelistä, kun meidän oli tarkoitus ilmestyä vasta 6:lta, tanssin jälkeen. Nyt oltiin siellä jo hyvissä ajoin, päästiin pelaamaan ja MÄ TEIN JOPA MAALIN 😁
Olipa kivaa meillä kaikilla! Tosin ilmoitin saman tien että tytöt ei todellakaan jatka tanssiopistolla vaan keksitään niille uusi harrastus kevääksi.

Haettiin naapureiden kanssa yhteiskäyttöisen sähköauton testiryhmään

Meidän taloyhtiön yksi aktiivi bongasi hienon mahdollisuuden päästä kokeilemaan tulevaisuuden autoilua. Keravan kaupunki ilmoitti hakevansa testiryhmä käyttämään yhdessä sähköautoa. Tämä on ilmeisesti Kokeileva Suomi -hanke ja toteutetaan yhdessä Keravan Energian ja BMW:n kanssa.
No mehän lähdetään kisaamaan tästä! Haluttais nimittäin kokea sähköautoilun edut ja haasteet, sekä yhteiskäyttöisen auton mahdollisuudet.
Meillä on onneks kivaa jengiä taloyhtiössä ja ajateltiin tosi helppoja sääntöjä tälle yhteisautolle.
Mun mielestä tää on ihan mahtava kokeilu ja tuun kyllä kysymään miksi oma työnantaja ei oo vastaavaa tehnyt... Mua ainakin kiinnostaa kuinka hyvin tällainen sopii lapsiperheen arkeen, kuinka helppoa lataaminen on ja kuinka pitkälle sillä autolla oikeesti pääsee kovalla pakkasella!
Toivottavasti meidän jengi pääsee mukaan testiryhmään ja saan taas aiheesta lisää kirjoitella.
https://www.kerava.fi/ajankohtaista/uutiset/keravan-kaupunki-ja-kokeileva-suomi-tuovat-keravalle-yhteiskäyttöisen-sähköauton1

Jäin pohtimaan itsenäisyyspäivää

Täytyy tunnustaa etten oo pitkään aikaan miettinyt koko itsenäisyys-aihetta... Jotenkin sitä on pitänyt niin itsestäänselvyytenä.
No nyt itsenäisyyspäivänä asia nousi esiin. Oltiin Pörssiklubilla itsenäisyyspäivän aattona juhlissa ja siellä juteltiin aiheesta. Jokainen kertoi tarinoita omista vanhemmista ja isovanhemmista. Oli kiinnostavaa kuulla näitä ja jakaa myös omia. Tästä lähti itsenäisyyspäivän juhlinta. No varsinainen päivä 6.12. oli ihanan aurinkoinen ja rauhallinen. Hyvää ruokaa, joululahjojen paketointia, ulkoilua, saunaa ja tietty linnan juhlat.
Ilotulitusta katsellessa tuli kyllä mieleen kuinka onnellinen oon saadessani asua Suomessa. Täällä kun on 4 vuodenaikaa, luonto, ystävät ja turvallinen ympäristö! On ihanaa kun saa olla hiljaa jos huvittaa, lapset voi liikkua vapaasti, voi käydä talvella saunasta avannossa ja aina pääsee lentämään aurinkoon talvella jos pimeys ahdistaa 😁
Nyt ei kylläkään ahdista yhtään vaan aurinko paistaa ja elämä hymyilee!

Fazer ihmeellinen karkkimaa ja lasten synttärit

Kyllä tätä päivää olikin odotettu... Mun nuorin tyttö sai kutsua kaverit Fazerin karkkitehtaalle synttäreitä viettämään! No sinne mentiin ihmettelemään porukalla, synttärisankari ja 8 kaveria.
Ihan huikea oli Fazerin työntekijä, joka juhlat hoiti.
Alkuun saatiin koristella jokaiselle 4 muffinia kaikella ihanalla suklaisella ja karkeilla! Oli hienoa kuunnella kun kaikki halusivat perheelle tehdä viemisiksi muffinit.
Sitten päästiin tietty lahjojen kimppuun ja lopuksi itse näyttelyn puolelle.

Lapset innostui kirjoittelemaan toivepuuhun lappusia ja kasvihuone oli mahtava kun siellä pääsi katsomaan miten se kaakao oikein kasvaa. Kananmunista tehty jättipupu oli ihmetyksen aihe...
Sitten oli VR-lasit päähän ja virtuaalisesti karkkitehtaille käymään.
Ja tietysti lopuksi kaikkien suosikki eli karkkimaa!

Jokainen sai syödä masut täyteen karkkia ja välillä jahdattiin seinälle heijastettuja eläinpalloja, mitä sai poksautella niihin koskemalla. Eli karkkia ja juoksemista karkkipuiden välissä. IHANAA!

Kotiin sai viedä itse koristellut muffinit ja vielä tuli lahjapussi jokaiselle.

Vaikka hinta oli aika kova, niin oli se sen arvoista. Oli ihanaa olla todistamassa sitä lasten onnea kun saa halailla karkkipuuta ja syödä suklaata niin paljon kun jaksaa! Itsellekin tuli fiilis että mulla on myös ollut joskus noin onnellinen olo :)
Ihan varmasti lapset muistelee tätä iltaa vielä pitkään!!!

Miten ihmeessä saan 3 lasta ja koiran hoidettua???

Mä oon ollut tässä viime aikoina joka toinen viikko yksinhuoltajana. Tää toimii melko hyvin ja asutaan exän kanssa tässä samassa talossa vuoroviikoin. Lasten ei tarvii muuttaa vaan me muutetaan.
Nyt siis on taas mun viikko ja yritän saada logistiikan hoidettua...
Nää lapsiviikot yritän pysyä Suomessa ja tehdä myös etäpäiviä, jotta ehdin olemaan paremmin lasten kanssa. Mä en vaan jaksa/ehdi aina olemaan mukana harrastuksissa ihastelemassa suorituksia... Mä itse asiassa inhoon niitä "soccer mums", jotka elää vaan lasten harrastuksista ja huutaa ohjeita kentän laidalta!

Mut yritän tehdä omat lapseni onnellisiksi niin kun parhaiten osaan (ja elää täysillä siinä sivussa).
Tällä viikolla maanantai ei mennyt ihan putkeen! Tytöt oli menossa kyllä tanssitunnille, mutta tunnin liian myöhään... Pojan sain säbään, kun se osaa onneks kulkea bussilla. Ja pääsin itse capoeiraan. (oisko arvosana 8-)
Tiistaina piti saada tytöt tallille neljäksi ja mun kokous loppui (Keilaniemessä) klo 17. Kun kukaan mun tutuista ei ollut vapaana, niin päädyin soittamaan taksin. Vähän tuntui oudolta lähettää tytöt taksilla ratsastustunnille (ja mun palkkatasolla tää ei ole kestävä ratkaisu), mutta sainpa hoidettua senkin asian kunnialla... (arvosana 9)
Muuten tää viikko on mennyt taas ihan ok:sti noin äitinä...
Oon hermostunu vaan kerran (arvosana 5) ja yrittänyt viettää aikaa lasten kanssa niin paljon kun ehdin. Oon jopa kysellyt enkun sanoja ja auttanut kertotauluissa. EI HUONO! (arvosana 8+)
Olin kyllä eilen ihan herne nenässä kun ajoin 1,5h töihin ihan kauheessa ruuhkassa (arvosana 6)

Ens viikolla voin sit taas ottaa kaikki ylityöt, reissut ja muut jutut, kun ei oo lapsia huollettavana...
Ehkä näistä lapsista tulee vielä jotain (huolimatta äidin avuttomuudesta). On tää konsepti on vähän haastava: yksinhuoltajuus, pitkä duunimatka ja aika tiukka tahti tuolla töissä. Mutta nautin näistä viikoista kun voin puuhastella tän kolmikon kanssa juttuja :)

Ehkä toi mun arvosana alkaa kohoamaan pikkuhiljaa kun kehitän edelleen tätä järjestelmällisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Tietty jos saan muutettua paketin vähän lähemmäs duunia niin sekin vois olla iso apu! Hyvällä fiiliksellä eteenpäin ;)

vähän noloo kun laulan lenkillä Petriä!!!

Mul on tosi outo musiikkimaku. Kuuntelen kaikkee A:sta Ö:hän, mutta oon erityisesti panostanu suomipoppiin viime aikoina. Siellä on paljon hienoja ja repäseviä muusikoita. Mun musiikki menee mielialojen mukaan. Esim. ahistaa - Apulantaa, tanssittaa - Antti Tuiskua, fiilistelyyn - Juha Tapioo, naisenergian tarpeeseen - Kaija Koota, rohkaisuun - Cheekkiä, ym. Tietty tulee aina joitain suosikkibiisejä, mitä voin vetää uudelleen ja uudelleen, kuten viime kesänä Mikael Gabriel Riippumatto ja Ida Paul & Kalle Lindtoth Kupla!
Mä tiedän et tää on mun lasten mielestä noloo, mut aina kun en vaan jaksa olla aikuinen niin kuuntelen JVG:tä. Ja sit ehkä paras/noloin/oudoin Petri Nygård. Tänäänkin kun rämmin loskasateessa koiran kans lenkillä niin lauloin täyteen ääneen Pannaan Suomi Kuntoon!!! Onneks ei tullu paljoo porukkaa vastaan niin voin vetää täydellä sydämellä ❤

Junction hackathon... mistä on kyse?

Mä pääsin viime viikonloppuna keskelle huippuosaajia ja mahtavaa fiilistä! Mikä siis on se juttu tuossa Junction Hackathonissa?
Ymmärsin viikonloppuna yhden jutun: nuorisossa on meidän tulevaisuus! Ja nää nuoret on PALJON FIKSUMPIA kun meidän ikäluokka ja ne ymmärtää tulevaisuutta myös paremmin. Ihan käsittämätöntä millä innolla ja rohkeudella näihin kisoihin lähdetään... Tiimit tutustuu toisiinsa etukäteen ja valitsee haasteensa. Sitten avoimin mielin kehittämään uusia juttuja 😊
Meidän haaste oli asiakkaiden sähkönkulutusdataan perustuvat uudet palvelut. 11 tiimiä osallistui meidän haasteeseen ja voittaja oli käyttänyt uusia algoritmejä meidän datan evakuointiin, kehittänyt uuden version meidän aplikaatiosta ja pelillistänyt koko homman. IHAN HUIKEETA!!!
Perjantai illasta sunnuntai aamuun aikaa... ja mitä tuloksia!
Tänä vuonna päätin panostaa tähän tilaisuuteen ja jättää Slushin väliin. Olipa hyvä päätös 👍

Ameriikan ihmeitä 😂😂😂

Pääsin taas käymään yhdessä mun suosikkimestoista Jenkeissä, eli Charlottessa. Ohjelmaan sisälty tapaamisia, konferenssiesitys, markkinointia ja tietty laskuvarjourheilua. No näiden lisäksi eksyin katsomaan Amerikan kansallislajia eli footballia!
Matsi alko tietty jumalan ylistämisellä ja veteraanien ihannoinnilla. Sit oli kansallis-aate edustettuna jättimäisen lipun ja laulun muodossa ja väliajalla pääsi sotilaat heilutteleen pyssyjä. Eli aikas paljon oheistoimintaa 😂
Itse peliin liitty paljon huutelua, hurraamista, buuausta ja hyppimistä. Ja nää idolit saateltiin kentälle ilotulituksen ja tuliefektien voimalla.
Oli siinä vähän hullun isottelevaa menoa näin Keski-Suomen Jämsänkoskelta kotoisin olevalle tyypille... Ihan nauratti hetkittäin!
Mut jos mä joskus muutan rapakon tää, niin aion ehdottomasti heittäytyä johonkin tällaiseen hullutukseen mukaan 😉

Mikä tekee duunista oikeen just mulle???

Mä oon tykännyt työstäni lähes aina (ehkä ekoja vuosia lukuun-ottamatta, kun olin hyvin vanhanaikaisessa organisaatiossa). Nyt oon taas alkanut pohtimaan että mitä duunilta haluun. Oon pohtinut mun palkkaa (erityisesti kun tiedän että suuri osa mun kollegoista digi-puolella saa paljon parempaa liksaa).
Ja myös tämä sijainti mietityttää, kun asun Keravalla ja työpaikalle on liian pitkä matka.
Kuinka kauan inspiroiva työ riittää ja missä vaiheessa nämä asiat vie voiton?!?
Viime aikoina asia on taas noussut mieleen kun käyn läpi avioeroa. Parempi palkka ja helpompi duunimatka vois motivoida aika pitkälle...
Mä oon sitoutunut vetämään 3-vuotisen muutosohjelman (josta on puolet jäljellä). Mutta toisaalta meitä vetäjiä aloitti 5 ja nyt jäljellä on alkuperäisistä 2. Ja ainoastaan minä vedän rinnalla aivan erillistä "oikeaa rooliani".
Mitenköhän siis jaksan motivoida itseäni vielä 1,5v?
PS. Rankka viikko onneksi kohta takana 😊

Saako avioerosta kirjottaa vai onko tää edelleen tabu?

Mä olen siis eroamassa miehestäni (joka siis on tämän asian myös sosiaalisessa mediassa avoimesti kertonut). Mietin pitkään että voinko aiheesta kirjottaa, ja päätin että voi!

Me oltiin naimisissa vuodesta 2005 saakka ja parisuhde on nähnyt ylä- ja alamäkiä. Huippuna tietty 3 ihanaa lapsosta 😊
Keväällä mulla alkoi aika paha ahdistus ja kesä vietettiin erillään. Mulla oli paras ja hauskin kesä pitkiin aikoihin. Jos edellisenä kesänä (ja talvena) tein hulluna duunia, niin nyt päätin myös nauttia elämästä... ja laskuvarjohyppäämisestä. Sain ihania uusia ystäviä ja kävin tsekkaamassa myös uusia hyppypaikkoja Unkarissa ja Virossa. Pääsin pitkästä aikaa eroon suorittamisesta ainakin hetkeksi ja se tuntu tosi hyvältä.
Vaikka eroaminen mietityttää ja käytännön järjestelyt on hankalia, ja on kurjaa satuttaa mahtavaa ihmistä kenen kanssa oon elämäni jakanut, niin en oo katunut tätä ratkaisua.
Yksi kollega kysyi just että johtiko mun ihan hullu työkuorma tähän eroon, mutta sitä en usko. Ennemminkin yritin työllä täyttää elämääni kun siitä jotain puuttui (vaikka en asiaa silloin tajunnut).
Mä näen että onnistuttiin liitossa ja oltiin onnellisia. Nyt on vaan aika siirtyä eteenpäin ja jatkaa elämää uuteen suuntaan.
Mä toivon että me ollaan ystäviä tulevaisuudessa ja molemmat löytää uuden rakkauden (ihan vaan vinkkinä fiksuille naisille et tuolla on yks huippu tyyppi vapaalla jalalla).
Eihän tää helppoa oo, mutta avoin keskustelu ja halu laittaa lapset etusijalle, auttaa kovasti.
Kiitos ja anteeks!!!

Junalla duuniin ja digitalisaatio testiin

Liikuin junalla joskus päivittäin työmatkoja, mutta nykyään harvemmin. Siksi pääsinkin tuorein silmin arvioimaan kuinka helppoa on junalippu ostaa...
Aloitin siis googlettamalla: liput lähijuniin
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lahiliikenteen-lippujen-osto-ja-maksu

No ensin piti kirjautua veturi-palveluun ja ladata VR:n appi. No niitä oli useita vaihtoehtoja joten meni hetki ihmetellessä. Sitten yritin lippua ostaa, mutta pääsin valitsemaan lipun vain pois päin Helsingistä... Kun kirjoitin paikkakunnaksi Helsinki, sain ohjeen ladata HSL appi. Eli olin silti päätynyt väärään appiin!!!

Viimein (noin puolen tunnin duunin jälkeen) sain lipun ostettua oikeasta appista. Olin myös syöttänyt luottokortin tiedot moneen paikkaan ja ladannut 3 eri appia puhelimeeni. 

Tää kaikki pitäis saada tehtyä ennen junaan nousemista, jolloin mä ainakin olisin TOSI MYÖHÄSSÄ (nyt myöhästyn ehkä 5 min 😂). Onneks siis päädyin K-junaan niin ehdin tän kaiken hoitamaan ja sain lipunkin ostettua!!!

Ihanaa digitaalista perjantaita kaikille 😊

Onko sulla yhtä hyvä harrastus kun mulla?

Ajoinpa yhtenä lauantaina Fuengirolasta Sevillaan hyppäämään. Meillä on talo Fugessa ja Sevillaan ajelee pari tuntia, joten syyslomalla lapset isovanhemmille ja mä hyppäämään! Skydive Spain hyppykeskuksesta en tunne ketään, mutta sehän ei oo ikinä ennenkään haitannu 😊 Yhden hypyn ehdin totuttelemaan ja sitten löytyi hyppykavereita. Hypättiin pienemmissä ja isommissa ryhmissä ja olipa kivaa.
Iltapäivällä huomasin että Hotels.com oli lähettänyt sähköpostin et mun majoitus oli peruuntunut. Mä olin siis yhtäkkiä ilman yöpaikkaa!!!
No sanoin asiasta uusille hyppykavereille ja niillä sattuikin olemaan yksi ylimääräinen sänky vuokrakämpässä. Sinne mä siis päädyin nukkumaan, eikä kukaan huolinu mitään maksua. Hyppypäivän päätteeksi oli grillausta ja siihenkin kutsuttiin mukaan. Kyllä tää laskuvarjohyppy-perhe on vaan ihan huikee juttu!!!
Seuraavana päivänä multa tuli yks tyyppi kysyyn et ootko sä se suomalainen tyttö joka hyppää hyvin hetukkaa (pää alaspäin)??? Mä sanoin et oon kyl Suomesta ja hyppään hetukkaa, mut en mä hyvä oo... Joku kenen kans olin hypänny, näytti videoita jengille ja olin ilmeisesti onnistunu kerrankin 😂😂😂
HUIKEE reissu!!!

Hyvän fiiliksen duunipäivä Espanjassa

Kyllä nykyään tällainen työ missä ei vaadita fyysistä läsnäoloa on aika pop! Entistä vähennä  on tullut käytyä toimistolla kun Skypellä voi hoitaa kokoukset varsin pätevästi ja muut itsenäiset hommat on itse asiassa paljon tehokkaampaa tehdä muualla. Paljon vähemmän häiriötekijöitä kun toimistolla!!! Tietty välillä on hyvä olla vaan paikalla ja käydä adhock keskusteluja, ideoida uusia juttuja ja vaan viihtyä duunikavereiden kanssa. Mutta toimistolle meneminen ei oo enää oletusarvo. Ennemmin säästää luontoa, rahaa ja omaa mielenterveyttä ja tekee sopivasti töitä eri paikoista.
Monelle meistä vanhoista duunarista ei tätä vielä ymmärrä, mutta milleniaalit (2000-luvulla syntyneet) osaa vaatia parempaa tasapainoa elämäänsä. Duunia tehdään missä vaan ja milloin vaan. Pääasia että homma etenee ja elää voi samalla kun duunia tekee. Kukaan ei enää onneks haaveile eläkkeelle jäämisestä että ehtis harrastaa juttuja!!!
Mä oon jo pitkään hoitanut työni joustavasti ja saanut itse asiassa paljon enemmän aikaan kun ois ollu mitenkään mahdollista 8-16 duunipäivien aikana toimistolla...
Tänään oon Fuengirolassa (töissä) ja lapset voi viettää päivää uima-altaalla kun mä hoidan asioita tässä terassilla 😊

Erilainen kulttuuri eri osissa organisaatiota

Juteltiin taas tänään ison organisaation jotamisesta ja kulttuurista. Se on niin hassua miten erilainen kulttuuri voi olla eri kerroksissa tätäkin tornia!
Vaikka ihmiset tekisivät saman tyyppisiä hommia, niin mikä muodostaa erilaisen kulttuurin työpaikalla?
Meidän tiimissä ollaan päästy jo melko avoimeen kulttuuriin ja kommunikointi tapahtuu ihan joka suuntaan ilman organisaation tasoja. Näin ei kuitenkaan ole monessa osassa organisaatiota.

Nyt ollaan tuotu uudet johtamisperiaatteet (open leadership) koko organisaatioon, mutta saapa nähdä miten nämä saadaan käytäntöön... Miten saadaan etätyö positiiviseksi asiaksi kaikille ja esimiehet myös ohjaamaan ryhmiään ympäri maailmaa? Miten saadaan keskustelu avoimeksi yli organisaatiorajojen ja päästään irti siitä ärsyttävästä tavasta kommunikoida vain ylös/alas organisaation siiloissa?

Avointa keskustelua ainakin tullaan tarvitsemaan... ja hyvää fiilistä!

Finnair asiakaspalvelu toimii(ko)?!?

Soitan nykyään aika usein Finnairille erilaisissa asioissa. Välillä se toimii, välillä ei.
Tänään soitin asiasta että haluaisin varata kaverille viereisen paikan lennolle. No ensinnäkin asia onnistuu jos kyseessä on puoliso, kaveri ei käy... Onneksi puoliso voi nykyään olla lähes kuka vaan 😉
No päästiin eteenpäin ystävällisen asiakaspalvelijan kanssa, mutta seuraavaksi törmättiin ongelmaan: IT järjestelmä! Järjestelmä ei antanut varata istumapaikkaa Finnairin lennolle, sillä lippu oli American Airlines kiintiöstä (mitä se sitten tarkoittaakaan)?
On se kumma kun edes saman allianssin lippuja ei päästä mitenkään käsittelemään! Finnair panostaa digitalisaatioon isolla kädellä, mutta onko painopiste ehkä vähän väärällä suunnalla? Uskoisin että aika moni matkustaja on kiinnostunut istumapaikastaan, erityisesti pitkillä lennoilla. No saapa nähdä joudummeko huutelemaan juttuja toisillemme koneen päästä toiseen (tai maleksimaan käytävillä)...

Partiolaiset!

Mä olin itse lapsena partiossa mutta se jäi jossain vaiheessa kun hevostelu vei kaiken ajan. Nyt mun lapset on partiossa ja pääsin itsekin taas kesällä partioleirille harrastamaan 😊 Eilen vein lapset syysleirille ja mietin kuinka hullua (ja mahtavaa) on laittaa ne telttaan viikonlopuksi kun on pimeetä ja märkää! No aikakin me pakattiin riittävästi (tsekkaa rinkkojen koko 😉). Tää jos mikä kasvattaa luonnetta ja luonnetta tarvii nykyään jotta pärjää elämässä.
Kyllä mulla oli vähän huono omatunto kun avasin siiderin saunan jälkeen ja mietin että mitenköhän ne siellä pärjäilee...
Sain kuitenkin viime kesänä nähdä niin fiksuja partiolais-teinejä, että aion vaikka pakottaa (lue: uhkailla/lahjoa/kiristää) nuo lapseni pysymään partiossa ainakin 16 vuotiaiksi asti!
Teinit nimittäin vetää nuoremmille ohjelmaa, auttaa ja johtaa ryhmiä, joka on HUIKEE etu kun työelämään joskus aikanaan hyppää. Ihan yhtä tärkee kun englannin kieli.
Partio on POP ja Keravan Korvenpojat on meidän kotijoukkue 😁

Bättre folk Monacossa ;)

Pääsin viikonloppuna Ranskaan loikkimaan koneista ja ihmettelemään Monacon ja Cannesin elämää.
Tää oli tiukan budjetin reissu, kun maksettavaksi jäi lähinnä lentojen verot ja hyppyliput!

No me lennettiin Nizzaan ja lähdettiin ihmettelemään yhtä hyppykeskusta, mihin päästiinkin hyppäämään päiväksi. Tämä vaati 10€ investoinnin ranskalaiseen hyppylisenssiin ;)
Seuraavana päivänä oli pilvistä, joten jatkettiin vuoristoon ja toiseen mestaan hyppäämään. Siellä tulikin ilmi ettei saataisi noin pienillä varjoilla hypätä! The boss pyöritteli päätään, mutta päästi meidät kuitenkin koneeseen... Kun me päästiin kerran ilmaan niin sen jälkeen meidät oli laitettu lähes jokaiseen nousevaan koneeseen.
Yks läheltä-piti-tilanne tuli vastaan, kun mun kypärä puoliksi lähti päästä meidän huikeessa head-up hypyssä. No sain kypärän takas päähäni ja selvisin parilla naarmulla otsassa :)
Päästiin siis näkemään huikeita maisemia ja tutustuttiin kivoihin tyyppeihin. Jopa ranskalaiset oli mukavia!

No tän kokemuksen jälkeen tuli upgrade (bajamajoista kasinoon)... Päästiin siis tassuttelemaan varpaisiltaan Cannesin rantaa ja sitten Monacoon ihailemaan hienoja autoja!

Olipa siis varsinainen ääripäiden lomareissu. Ihanaa!!!

Firma muuttuu, mitä sitten...

Meiltä tuli ulos juuri uutinen että harkitaan firmassa toisen ison firman ostamista. Tälläistä isoa liikettä on odotettu jo toista vuotta! Mitä ihmettä siis tapahtuu???
En ole itse tällaista aikasemmin kokenut joten en osaa ees arvata mitä tällainen voi tarkottaa.
Onhan tässä näitä pienempiä firmoja ostettu ja viime vuosina, mutta ihan lähelle omaa tonttia ne ei oo sijoittuneet.
Sen mitä tässä on kulttuurista ja erityisesti yrityskulttuurista oppinut, niin ainakin sitä on vaikeeta ja työlästä muuttaa...
Voihan olla että eri yritysten kulttuurit sopii yhteen tai täydentää toisiaan. Ainakin kommunikointiin on pakko panostaa jotta toisiaan voi ymmärtää, mutta sehän nyt on itsestäänselvyys!
Nähtäväksi jää mitä tässä tulevaisuus tuo tullessaan, muutos on aina hyvästä :)

https://www.fortum.com/en/mediaroom/Pages/fortum-signs-agreement-with-eon.aspx

Lasten kouluun osallistuminen

Mä välillä pohdin lasten koulua, kun noita koululaisia on 3 ja niiden jutuissa on vaikee pysyä perässä...
Kuinka paljon vanhemman tukea ala-asteella oikeesti tarvitaan? En vaan pysty muistamaan kaikkia luisteluita, kirjastokäyntejä, kokeita, yms...
Mä oon huono näissä hommissa ja lapset joutuu ottamaan itse vastuun näistä. En myöskään pysty niitä toimittamaan aamuisin kouluun ja nuorimmainen olikin viime vuonna myöhässä luvattoman usein. Mut minkäs teet, ehkä se siitä oppii 😊
Mä oon toisaalta myös sitä mieltä että lasten kuuluukin ottaa vastuu koulusta ja ne sitä kautta oppii selviytymään muistakin jutuista.
Täytyy sanoa että tänä vuonna on tullu paljon positiivisia muutoksia ainakin Keravan kouluissa, on fiksummin rakennetut opetussuunnitelmat ja enemmän vapautta lasten hoitaa oppiminen eri tavoilla, ja paljon muuta.
No huonona äitinä voin vaan yrittää parhaani ja toivoa että jälkikasvu on onnellinen niin koulussa kun sen ulkopuolellakin!

Miksi blogeja kirjoitetaan???

Tänään käytiin keskustelua blogeista ja miksi niitä luetaan. Sain kuulla luennon kuinka blogissa pitää olla hyvin mietitty sisältö... Analyyttinen ajattelija kuulemma miettii kokonaisuuden ja asian "pihvin" ensin ja vasta sitten kirjoittaa blogitekstin. Mä uskon olevani analyyttinen tyyppi, mutta kirjottelen silti just siitä mikä tuntuu hyvältä sillä hetkellä (siis ihan fiilis-pohjalta) 😁

Mun ajatukset usein kirkastuu kun kirjailen asioita tänne blogiin. Ehkä tää onkin enemmän mun oman pään tuuletusta kuin tarkoituksellista asiaa muille jaettavaksi...

Kun katselen erilaisia blogeja niin mikä ihmisiä kiinnostaa? Ainakin julkkikset ja niiden toilailut, ehkä ruoka ja elämäntaparemontointi, muoti, viihde, toisten onnistumiset ja MOKAILUT, asiantuntijatekstit, ym...

Ehkä mun elämän fokus on hukassa, mutta uskon että niin on monen muunkin ruuhkavuosia elävän ura-äidin! Mun mielestä on ihana lukea ja kuulla miten muut selviää näistä vuosista kunnialla ja ehkä jopa nauttien vauhdista. Kuinka paljon lapsiin pitää panostaa, entä uraan? Miten avioerosta selvitään, entä sukulaisista ja juhlapyhistä? Miten aika riittää sekä edistämään uraa, harrastamaan ja näkemään joskus harvoin ehkä kavereitakin?

Mä kirjailen atomimummo-blogiin kaikkea tätä ja vähän ehkä asiaakin tuolta duunin puolelta (kun se on musta tosi siistiä ja kivaakin toisinaan)...

Piristykseksi mainos maailman parhaan harrastuksen aloittamisesta (näin siis Porin Laskuvarjourheilijat mainostaa):

Onko tylsää? Haluatko päästä taivaalle tuulettumaan? Päästä stressistä? Vaihtaa vanhat kaverisi uusiin? Pilata parisuhteesi? Tee kesän paras päätöksesi ja tule perjantaina 7.7. kello 18 alkavalle laskuvarjohyppykurssille ja hyppää jo samana viikonloppuna! Tiedossa on mukavaa seuraa, raitista ilmaa ja vauhdin hurmaa! :)

https://www.facebook.com/events/1939413122972378/

Miten hitossa Lahden motarilla on kolari JOKA PÄIVÄ???

Mä vannon navigaattorin nimeen ja käytän Wazea päivittäin. Oon monet ruuhkat onnistunu välttämään tämän dataan perustuvan palvelun avulla. Mutta tänä syksynä pitää näemmä oppia välttämään Lahden motaria... Tää on jokapäiväistä et seison täällä ruuhkassa kun joku on taas kerran kolaroinu! Mä oon siis oppinu väisteleen piipaa-autoja ja viihdyttään itseäni tässä auton ratissa (tää on melkein yhtä tylsää kun kirkossa istuminen).
Ja vielä ei oo ees liukasta... Mitä hittoo?!?
Pitää harkita muuttamista maalle tai ihan duunin viereen, tai pitää tehdä aina duunit johonkin muuhun aikaan tai etänä, tai ehkä pitäis ostaa prätkä tai helikopteri 😂😂😂
No onneks on jo torstai.

Kulttuurin muutos isossa firmassa... mahdollista???

Kuulin viime vuonna että firmaa muutetaan ihan uuteen suuntaan, mutta en uskonut että tätä dinosaurusta saadaan oikeasti muuttamaan suuntaa. Kulttuurin muutos on niin kauhean vaikeaa!
Eipä tullut pari vuotta sitten mieleenkään että toimari tulisi ex.tempore lounastamaan meidän kuolevaisten kanssa...
Viime viikolla istuin yhden kollegan viereen syömään ja juttelemaan kesän aikana tapahtuneista muutoksista. No siinä tutustuin samalla yhteen uuteen insinööriin ja vähän mun jälkeen ilmestyi toimari meidän pöytään istumaan. Siinä me sitten juteltiin kaikenlaisesta, sekä bisnekseen liittyvästä asiasta että ihan muusta, kuten hääjuhlista. Yksikin kollega on menossa naimisiin ja hänellä on 11 best mania!!!
Jos tämä ei ole muuttunutta kulttuuria ja johtamista isossa pörssiyhtiössä, niin mikä sitten?
Se mikä on harmi, ettei tämä muutos näy kaikille sillä moni insinööri ei edelleenkään uskalla aloittaa juttelua johtajien kanssa. Toivottavasti tähän auttaa uudet työkalut, joita ollaan tuotu käyttöön... Ehkä tuolla somessa myös nämä ujommat tyypit uskaltavat kysellä asioita ja aloittaa keskustelua.
Tätä muutosta on kiva vetää ja edistää, toivottavasti se alkaa näkymään ihan joka puolella organisaatiota :)

ps. ainakin ydinvoimapuolen tutkimus vetää positiivista linjaa ja hyvää fiilistä (huomaa ilmailuaiheinen juliste 😉)

Paluu arkeen... ihanan kamalaa!

Mä uskon että tosi monella meistä on menossa taas sopeutuminen arkeen lomien jälkeen. Se on aina yhtä ihanan kamalaa tai kamalan ihanaa!
Toisaalta on kiva kun elämään tulee rytmiä, lapset menee kouluun eikä tappele ihan koko aikaa, itsekin tulee ehkä mentyä nukkumaan ees vähän aikasemmin että pääsee aamulla töihin, urheilun alottaa taas noin 90% suomalaisista (about 4 viikon ajaksi),...
On haikee fiilis kun se ihana (mutta niin lyhyt) kesä on taas kerran ohi.
Mun täytyy tunnustaa että tällä kertaa on ollut vähän vaikeeta päästä taas vauhtiin ja eka viikko menikin vähän puolella vauhdilla. Tää viikko on ollut eka kunnon viikko ja alan taas muistamaan miksi tykkään vauhdista ja mun duunista. Mä tein kesällä vähän pöydän siivousta ja pohdin uusia juttuja syksylle, nyt oon päässyt ajatuksiani testaamaan muilla ja saanut taas tukea niille... kyllä tuntuu hyvältä 😊 Lomailu ja kesä on ihanaa ja sillon voi toteuttaa itseään ihan urakalla (kuten hypätä laskuvarjolla kuumailmapallosta tai muusta lentolaitteesta), mutta välillä tämmönen suorittaja tarvii niitä haasteita mitä mielekäs duuni voi tarjota!!!

Miten lomailla kunnolla?

Mä pääsin tänä kesänä nauttimaan kunnon lomasta. Mut vietiin Pärnuun hyppelemään lentokoneista ja olin koko reissun ihanan eristyksissä muusta maailmasta. En lukenu meilejä kertaakaan, enkä ajatellut duunia... Tätä ei oo tapahtunu mulle viimesiin vuosiin, joten tuli aika tarpeeseen :)
Lomat on olleet aikasemminkin mukavia, mutta mulla on aina välillä tarve tsekkailla puhelinta ja meilejä. Mun kännykkä on kasvanut mun käteen kiinni...

Jotenkin toi laskuvarjohyppääminen tekee mun mielenterveydelle hyvää. Huomasin asian jo vuosia sitten kun tein väikkäriä ja pääsin siitä stressistä irti vaan hyppypäivinä. Nyt sovellan tätä metodia, kun se kerran on toiminut aikasemminkin!


En ole monilla vastaavilla hyppyreissuilla ollut, mutta tää ei jää viimeiseksi... Hyppäsin muuten myös kuumailmapallosta mikä oli HUIKEETA!!!

Mitä se partio olikaan...

Pääsin n. 30 vuoden tauon jälkeen partioleirille, kun tuo jälkikasvu partiota harrastaa. En taas ehtinyt yhtään asiaan valmistautua ja pakkauskin meni vähän miten sattuu. No ajelin SuomiAreenalta Porista suoraan Hankoon partiohommia ihmettelemään jäädä yllätyin taas positiivisesti! Partioleirillä oli hyvin järkyttyä ohjelmaa ja iloisia ihmisiä. Lapset ja nuoret veti hommia hyvällä asenteella ja erityisesti yllätyin teineistä! Teinien tapa ottaa vastuuta, vetää ohjelmaa lapsille ja pitää hauskaa aikuisten ollessa paikalla, oli ihan huikeeta.

Kyllä meidän lapset saa luvan jatkaa partiossa ja mä lähden kyllä toistekin leirille auttamaan 😊

Saatiin mm. tehtyä mannnapuuro 90 hengelle, eikä se ees palanu pohjaan! Koko leiri oli alkoholiton, joten iltaa istuttiin ihan selvin päin... 

Kiitos Säihke ja Keravan Korven Pojat!!!