Hevosavusteisen oppimisen coach - mun uusi opiskeluaihe

 Aloitin uuden opiskelun hevosavusteisen oppimisen saralla. 

Mitä hevosavusteinen oppiminen siis on?

"EFL - Equine Facilitated Learning, eli hevosavusteinen oppiminen, tarkoittaa toiminnallisen oppimisen muota, jossa hevoset ovat mukana ihmisen oppimiseen liittyvissä tilanteissa. Hevosavusteista oppimisen vaikuttavuutta on myös tieteellisesti tutkittu ja todennettu."

Käytännössä tähän siis liittyy se eläin eli hevonen ja se coach eli minä. Coaching toimintona tarkoittaa valmentamista tyypillisesti avointen kysymysten kautta. Coachingiin kuuluu coach eli valmentaja sekä coachattava jota valmennetaan. 

Hevosavusteista oppimista hyödynnetään paljon sote-puolella mutta myös johtamisen apuna, mihin itse aion keskittyä. Eli tarkoitukseni on oppia käytäntöjä ja työkaluja johtamisen kehittämiseen ja tiimien toimimiseen. Jännittävä elementti on tuo iso eläin joka tuo toisaalta yllätyksiä ja toisaalta luottamusta osaksi tätä toiminnallisen oppimisen muotoa.

Hevonen on laumaeläin joka aistii ihmisen tunteita ja kehon kieltä. Usein emme kehonkieltä itse tajua, mutta eläin sen kyllä tunnistaa. Hevonen voi reagoida turhautumiseen tai voimakkaan johtajan hyökkääväänkin kehonkieleen yllättävällä tavalla. Hevoselle luontainen reagointi on juosta karkuun kaikkea uhkaavaa ja sen kanssa on opeteltava maltillista ja rauhallista kehonkieltä.

Saapa nähdä mitä tästä tulee, mutta ainakin aihe on mielenkiintoinen ja hyviä työkaluja saadaan sekä itse koulutuksen sisällöstä että laajata opiskelijaporukasta.

Tässä on mun tuleva apuri, saapa nähdä millainen työpari meistä tulee :) 

Johtaminen ja tunteet

Viime vuosina on paljon puhuttu tunnejohtamisesta. Olen pohtinut mitä se tarkoittaa... Pitäisikö johtajan pyrkiä johtamaan tunteita mitä ihmiset tuntevat, vai pitäisikö pyrkiä johtamaan omia tunteita?

No luin hyvän artikkelin Harvard Business Reviewsta ja sain ainakin hyviä vinkkejä aiheesta "emotional intelligence" olisikohan suomeksi tunneäly.

Artikkelissa oli tutkittu johtajan tunneälyä suhteessa organisaation tulokseen ja sieltä löytyi selvä yhteys. Tunneäly määriteltiin viiden osa-alueen kautta: self-awareness (itsetuntemus), self-regulation (itsensä säätely), motivation (motivaatio), empathy (empatia) ja social skills (sosiaaliset taidot).

Pääasia artikkelissa oli osoittaa että ainoastaan älykkyys ja tekninen osaaminen eivät tee johtajasta hyvää. Hyvä johtaja (joka saa tiimin suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla) tarvitsee myös tunneälyä. Tunneälyä voi oppia, mutta sen opiskelu ja itsensä muokkaaminen on hidasta ja vaatii kovaa sitoutumista. Tätä voisi verrata elämäntapa muutoksiin. Jos päätän muokata elämäntapani terveellisemmiksi ei sekään aivan käden käänteessä käy, vaan vaatii aikaa ja päättäväisyyttä.

Hyvää lukemista esimerkiksi lentokentällä boardingia odotellessa ☺️