sunnuntai 22. elokuuta 2021

Loppukesän masennus

 Jostain syystä mulle aina elokuussa iskee alakulo.



Kesä on taas kerran hujahtanut niin nopeasti ohi ja pitkä talvi kolkuttelee jo ovella. Aina tässä vaiheessa vuotta pitäisi saada elämään jotain mitä odottaa, jotain muutosta ja jännitystä. 



Ehkä osa tästä johtuu laskuvarjohyppyharrastuksesta, joka talveksi painuu tauolle, mutta kyllä osa on ihan mun päästä johtuvaa kesäihmisen syysoireilua. Muistan nuorempana kun uskoin että oon syntynyt vahingossa väärälle mantereelle ja mun ois kuulunut asua jossain etelämpänä. Asuinkin muutaman vuoden Väli-Amerikassa. No enää en ajattele niin vaan tykkään kyllä Suomesta, mutta pitkä ulkomaanmatka talvella tai joku muu kiva juttu kyllä tarvitaan.

Oon jo varannut reissun Jenkkeihin talveksi, mutta rajoituksista johtuen joudun sitä siirtämään hamaan tulevaisuuteen. Eurooppa talvella ei oikein houkuta, ehkä keväämmällä sitten.

No jotain muutosta sentään ehkä luvassa kun päätettiin laittaa kämppä myyntiin ja muuttaa (jos joku tän haluaa ostaa) 😂 Katsotaan tuoko tää idea kaivattua muutosta syksyyn, ainakin jotain mitä jännätä.

Eipä tässä auta muu kuin keskittyä heppahommiin ja koiran kanssa puuhasteluun, ne ei onneks rajoitu vain kesään! Ja tätiratsastajat-facebookryhmä jaksaa kyllä aina piristää syksyä, suosittelen kaikille hevostelijoille.

Heihei kesä, kiva kun taas kävit, nähdään ens vuonna...