Kun tätä kysyy joku jota haastattelen työpaikkaan, mietin aina tarkkaan mitä siihen pitäisi vastata jotta se kuvaisi todellisuutta mutta ei tuntuisi ihan kaaokselta!
Tänään mun päivään esim. kuului aamulla riehuvat koirat ja kotona kipeenä oleva mies (ei sentään kukaan oksentanu, joten ollaan ihan hyvässä tilanteessa ;)).
Työpaikka on mulle se rauhan satama! Tai eihän siellä yleensä rauhallista ole, vaan tänäänkin hoidin pari haastattelua, valmistelin yhtä tarjousta, yritin saada eteenpäin mun perehdytystä (kun en oo ihan ehtinyt siihen paneutumaan tässä ekan kuukauden aikana)… Käytiin myös läpi data leadership praktiikan ja integraatioiden & RPA palveluiden yhtymäkohtia, keskusteltiin yhteistyökuvioista myös muiden toimijoiden kanssa ja haeskelin mm. data arkkitehtiä. Lounaalle ehdittiin Koskelinin Antin kanssa pohtimaan maailmaa syleileviä asioita, mikä olikin varsin piristävää taas vaihteeks.
Niin ja piti mun saada Espanjan kämppäänkin uusi vuokralainen sovittua, mutta sekin hoitui Facebookin avulla.
No tän rauhallisen päivän jälkeen pikavauhtia kotiin, koiria ja lapsia ruokkimaan, kitaran kieliä piti lähteä metsästämään pojan huomista soittotuntia varten ja tytär piti ehtiä viemään tallille.
Vielä jos raahautuis koirien kanssa lenkille, niin eiköhän tää päivä oo tässä… Ja huomenna sama rumba :)
Jos kotona on kasa lapsia ja pari koiraa, kaikilla harrastuksia ja omatkin harrastukset vie aikaa, niin oon todella sitä mieltä että työpäivät on rauhan hetkiä, olipa ne kuinka kiireisiä tahansa. Tää tilanne on ollut jo pitkään, sillä muistan kun menin nuorimmaisen syntymän jälkeen töihin ja olin ollut kotona 3 lapsen kanssa (3v, 1v ja vauva), niin mikään ei oo koskaan tuntunut helpommalta kun työnteko. Aikuisten ihmisten kanssa on lähtökohtaisesti "vähän" helpompaa toimia kun pienten lasten, teineistä puhumattakaan ;)
Onneks mä pidän kaaoksesta ja rakastan kiirettä ja paineen alla toimimista. Siis oon jo innoissani kun pääsen taas huomenna puuhaamaan kaikenlaista kivaa duuniin!
Nyt kirjaa lukemaan ja rentoutumaan hetkeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti