Näytetään tekstit, joissa on tunniste energia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste energia. Näytä kaikki tekstit

maanantai 14. marraskuuta 2016

Energia-ala on edelleen vanhojen miesten leikkikenttä

Tällä viikolla mun agenda täyttyy GE:n Minds & Machines tilaisuudesta San Franciscossa. Tänään aloiteltiin energia yhtiöille suunnatulla erityistilaisuudella.
Kaksi asiaa niin ärsyttää mua!!!
Ensinnäkin 95% osallistujista on miehiä 60 ja kuoleman välillä. Ja ne puhuu energia-alan tulevaisuudesta vaikka jää eläkkeelle muutaman vuoden sisällä!!!
Toiseksi, tää tilaisuus on niin tappavan tylsä, etten yhtään ihmettele kun nuoret välttelee koko energia-alaa! Meidän pitäis ehdottomasti ottaa oppia IT alasta tilaisuuksien osalta (ja työkulttuurin). Ei enää pitkiä tylsiä luentoja ja tylsiä työpäiviä. Enemmän innovoivaa yhteistyötä ja hauskaa työn tekoa!
Jos ei saada muutosta asiaan niin koko energia-ala (ainakin energiayhtiöiden osalta) on kuoleman kielissä muutamassa vuodessa!!!
Tesla Energy kertoo miten ovat kehittäneet akku-teknologiaansa (San Franciscossa 14.11.2016).
Varsin hauskaa kuulla miten Tesla näkee energia-alan mahdollisuudet.
Heidän näkemyksensä on: minigridit on iso mahdollisuus köyhissä maissa, mutta kehittyneissä maissa suurempi arvo on kotitalouksissa (aurinkopaneeli, akku). Akku voi olla kotitalouden akku tai sähköauton akku.



Ja mikä ajaa ihmisiä tähän suuntaan?
Olen itse siinä uskossa että osa porukasta haluaa jatkossakin vain edullista energiaa turvallisesti ja puhtaasti. Näin ollen edelleen energiayhtiöillä on ehkä paikkansa varmistamassa tämä.
Mutta osa erityisesti kaupungeissa asuvista ihmisistä on kiinnostunut itse myös saamaan jollain tapaa energian omaan ohjaukseen. Ehkä energia pitää saada jotenkin käsin kosketeltavaksi ja ohjattavaksi, jotta tuntuu että kukin voi itse vaikuttaa asiaan (muutenkin kuin valoja sammuttamalla). Tähän suuntaan ajavat monet uudet digi-härpäkkeet mitä smart home saralla tulee koko ajan markkinoille.
Molemmissa tapauksissa kodin ja asiakkaan haluaa "omistaa" joka ikinen alalla toimiva firma, joten kilpailu alalla muuttuu kovaa vauhtia.

Jää nähtäväksi miten tämä ala kehittyy Suomessa mutta ainakin on hienoa olla muutosta ajamassa!
Ja digitalisaatio mahdollistaa mitä vaan 😀

maanantai 22. helmikuuta 2016

Mitä hankilötietoja jaetaan tulevaisuudessa???

Keskustelimme juuri Singaporesa tulevaisuudesta ja ihmisten tiedoista, mitä jaetaan esim. somessa.
Singaporessa on viety smart city asia pitkälle, sillä hallitus seuraa ihmisten käyttäytymistä hyvinkin laajasti. Datan käsittely on erittäin pitkällä ja kaikkea mallinnetaan tietokoneilla. Hyvä esimerkki tästä on julkinen liikenne ja miten ihmiset toimivat jos joku metroasema esimerkiksi on suljettu.



Toinen ääripää voisi olla USA, missä on ollaan hysteerisen tarkkoja tietojen jakamisesta. Apple ei suostunut jokin aika sitten edes pankkivankitilanteessa ylittämään tätä moraalista rajaa.

Nyt jo postataan tietoja someen vaikka kuinka paljon. Mutta raja menee siinä, että ihmiset saavat valita mitä tietoja laittavat ja mitä jättävät laittamatta. Milloin mennään siihen tilaan, että edut henkilödatan "pakollisella" avaamisella ovat niin suuret, että se viedään läpi?

Tarkittaako tämä smart city-ajatus sitä että kaupungit pyrkivät optimoimaan toimintansa?
Jätehuolto, energia, vesihuolto, lämmitys/jäähdytys, tietoliikenne, ja monta muuta asiaa pyritään tässä mallissa tekemään mahdollisimman fiksusti. Tätä varten tarvitaan hyvinkin paljon tietoa ihmisten käyttäytymisestä.

Milloin olemme valmiita luopumaan henkilökohtaisista rajoista ja avaamaan ovemme elämämme yhteisen hyvän vuoksi??? En ole ihan varma mikä olisi sopiva korvaus, jotta avaisin kaiken tekemiseni "isoveli valvoo" tyyppisesti, vaikka eipä ketään kiinnosta mun tekemiset joten ei siinä ehkä paljon riskikään olisi :)

No ainakin täällä Singaporessa kaikki tuntuu toimivan hienosti (ja aurinko paistaa Sentosan saarella)!



keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Miksi en innostunut uudesta strategiasta?

Outoa, yleensä oon kaikkien muutosten kannalla ja innokkaana ensimmäisten joukossa asioita muokkaamassa uuteen asentoon. Tänään kuitenkin strategian julkaisun jälkeen fiilis oli jotenkin lamautunut.
Strategia oli aivan oppikirjan mukainen, löytyy megatrendit ja kaikki tärkeät sanat : digitalisaatio, uusiutuvat energiat, innovaatiot, start-upit,.. Koneen strategia-kalvon kun laittaa pohjalle niin yhtäläisyyksiä löytyy.
En sano että tässä vääriä asioita olisi. Tuntuu vaan muutos kovin isolta, kun nykyinen moodi on TOSI PERINTEINEN. Muutos on kuin yritettäisiin muuttua Nokiasta Googleksi yhdellä hypyllä!
Koska omaa alaa ei kovin korkealle arvosteta, tuntuu turhauttavalta yrittää jatkuvasti muistuttaa että myös ydinvoima uudistuu ja innovaatioita syntyy. Onneksi Jenkeissä vielä patentteja tuotetaan ydinvoima-alalla pilvin pimein ja uusia innovaatioita syntyy.

No ehkä tämä epätoivo ei johdu vain strategiasta. EU tasolla on valitettavasti samaa fiilistä, kun jopa tutkimuksessa ydinvoima-alaa vaan tekohengitetään pidentämällä laitosten käyttöikää ja turvallisuutta. Sielläkään ei mainita sanallakaan mahdollisuutta ydinvoiman kehittymiseen.

Toivottavasti tämä fiilis haihtuu pikkuhiljaa ja keksin taas tavan porhaltaa eteenpäin. Tavoitteeni on ollut kehittää itseäni omalla alalla ja viedä koko alan kehitystä uusiin, innovatiivisiin suuntiin. Ehkä eniten nyt toivon näkeväni quick win:nejä uuden strategian saralla! Johtajat ovat varmasti opiskelleet muutosjohtamisen periaatteita, joten pian nähdään löydetäänkö yhteinen suunta koko organisaatiolle kulkea eteenpäin. Helppoa se ei tule olemaan, mutta ehkäpä mahdollista kovalla työllä!


Ehkä mun hirveä päänsärky aiheuttaa tän innostuksen puutteen ja huomenna kaikki näyttää taas valoisammalta. Tai ehkä mun pitäis vaan päästä vähän hyppeleen lentokoneesta 😊


lauantai 23. tammikuuta 2016

Artikkeleita kirjoittamaan 😊

Tekniikan Maailma 02/2016 löytyy juttu: "minikokoinen ydinvoimala kehitteillä"
http://tekniikanmaailma.fi/digilehti/
Pääsin sitä varten haastatteluun ja sain kerroilla toimittajalle mun omasta tutkimusalueesta, eli pienistä tulevaisuuden ydinvoimaloista. Olipa hauskaa ja opettavaista jutella näistä asioista alan ulkopuoliselle henkilölle ja sain ilmeisesti viestini perille, koska tuo artikkeli oli yllättävän hyvä. Ei ole helppoa kirjoittaa aiheesta, joka ei ole omalla osaamisalueella.

Jospa aihe kiinnostaisi suurempaakin yleisöä niin kertoisin mieluusti enemmänkin tulevista näkymistä ydinvoima-alalla. Ei vaan tällainen tekninen aihe tunnu porukkaa kiinnostavan. Mm. blogeissa kiinnostavat aiheet: perhe, ura, ruoka, ym. Ehkä olen vähän outo nainen kun innostun tekniikasta ja erityisesti monimutkaisista kokonaisuuksista 😊

No ainakin nuo omat lapset ymmärtävät asian ja ovat kiinnostuneita teknologiasta ja luonnosta, kuten myös ilman puhtaudesta. Ehkä niistäkin tulee jonkin sortin insinöörejä. Itse asiassa poikani (10v) haluaa alkaa nörtiksi. Minusta tämä on hyvä idea koska nörtit (tai millä nimellä tätä ICT osaajien ryhmää tulevaisuudessa kutsutaankin), tulevat johtamaan maailmaa.


tiistai 15. joulukuuta 2015

Pariisin ilmastokokous... mitä ihmettä?

Kaikkialla hehkutetaan Pariisin ilmastokokouksen saavutuksia (COP21).
Kahden viikon kokoukseen osallistui lähes 200 maata keskustelemaan ilmaston lämpenemisestä. Seurasin jonkin verran asiaa ja ihmettelen hiukan tätä innostunutta juhlintaa kokouksen tuloksista.
Mitä sitten saatiin sovittua? Se että ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 2 asteeseen. Yritin muuten selvittää miten juuri tähän kahteen asteeseen ollaan näissä keskusteluissa päädytty, mutta en asiasta kovin selkeää kuvaa saanut.

No miten tähän tavoitteeseen sitten päästään??? Jos oikein tulkitsen kokouksen päätöksiä, niin käytännössä rikkaat maat maksavat köyhemmille maille rahaa, jotta kasvihuonekaasuja saataisiin rajoitettua.
Aika usein tällainen raha ei ratkaise asiaa kovinkaan hyvin, vaan sitten rakennetaan isoja systeemejä miten rahaa jaetaan. Kuka maksaa ja kuka saa ja kuinka paljon...

Olisi ollut niin hienoa nähdä että maat, joissa puhdasta energiaa on otettu käyttöön (uusiutuvia ja ydinvoimaa), olisivat vaikkapa lupautuneet auttamaan ja ohjaamaan kehittyviä maita oikeaan suuntaan. Vaikkapa jokaiselle kehittyvälle maalle olisi nimetty toinen maa, joka voisi auttaa asiassa. Ehkäpä olen liian idealisti, kun tällaista ajattelen :) Voisi olla käytännön toteutus lähes mahdotonta.

No ehkäpä Pariisin kokouksesta saatiin jotain hyvää alulle, sillä ainakin ilmaston lämpenemiseen ollaan vihdoinkin suhtautumassa tosissaan. Nyt vaan kaikki keinot käyttöön ja uusiutuvia energianlähteitä ja ydinvoimaa lisäämään. Kun vain kaasun ja hiilen hinnatkin saataisimaan nousemaan niin se automaattisesti ajaisi maita ja organisaatioita oikeisiin valintoihin :)

No jos oikein arvaan, niin kukin organisaatio tulee tulkitsemaan tätä päätöstä omien tavoitteidensa mukaisesti. Ydinvoimaorganisaatiot juhlivat, kun ydinvoima on otettu mukaan tekstiin, uusiutuvien kannattajat tulkitsevat tämän sisältävän vain uusiutuvien tukemista, ym...
Näin korkealla tasolla ei käytännössä vain ole mahdollista kirjoittaa tarkkaa tekstiä, vain poliittisesti korrekti (ympäripyöreä) teksti saadaan hyväksyttyä koko joukolla.

Tämä Forbesin artikkeli käsittelee COP21 kokousta. Tykkään kovasti tavasta millä James Conca käsittelee energia-aiheisia asioita.
http://www.forbes.com/sites#/sites/jamesconca/2015/12/15/paris-cop21-and-the-urgent-need-for-more-nuclear-energy/?ss=energy

Myös Eija-Riitta Korhola kommentoi asiaa varsin hyvin
http://www.korhola.com/lang/fi/2015/12/keisarilla-ei-ole-aatteita/

perjantai 4. joulukuuta 2015

Hevosen lantaa ja muuta Nepalista

Annapurna circuit lähestyy minun osaltani päätepistettä. Vielä on tiedossa jännittävä lento pienkoneella vuoriston yli.
Mitä siis on jäänyt käteen vaellukselta: jos vessanpöntön saa vedettyä ja käsienpesuallas löytyy, ollaan jo kaukana vuorilta. Nepalilaiset ihmiset ovat aivan huikeita, avuliaita ja luotettavia. Tällaiseen kulttuuriin en ole missään muualla törmännyt! Tuli käytyä myös toisen kerran elämässäni yli 5000m korkeudessa (5416m tällä kertaa). Ja ah mitä maisemia...


Mielenkiintoista oli vuoristokylissä, kun kuivattua hevosen lantaa poltettiin kamiinassa joko pelkästään tai puiden kanssa. Puuta kun yli 4000m korkeudessa ei kauheasti kasva. Fortum on nyt Horse Powerilla menossa samaan suuntaan (mittakaava tosin vähän suurempi).



Kun Euroopassa nyt mennään hajautettuun sähköntuotantoon, niin täältä voisi hakea kokemuksia. Myöskin varautuminen sähkökatkoihin on täällä hoidettu hienosti, takat lämmittävät ja akkukäyttöiset  valot ovat aina valmiudessa. Ehkä näin siis tulevaisuudessa myös Euroopassa 😊

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Herätys maapallon todellisesta tilasta!

Onpa hyvä päästä välillä pois sivistysmaista ja siihen todellisuuteen, mitä suurin osa maailman ihmisistä kokee.
Nepalissa on päivittäin sähkökatkoja ja bensasta pulaa, kun Intia on blokannut tuonnin. Autot ja mopot jonottavat bensa-asemalla, ravintolat valmistavat ruoat puu-uuneissa ja valot pätkivät.
Jokaisen meistä hyväosaisista olisi hyvä välillä päätyä tällaiseen paikkaan, jotta emme täysin eläisi omassa kuplassamme.

No tänään varsinainen matka alkoi ja suunta oli aamusta kohti Dumrea bussilla, sieltä autolla Beshisahariin ja sitten jeepillä Syangeen. Kokonaismatka-aika oli noin 10h ja tie pieneni asteittain maantiestä pieneksi asfalttitieksi ja lopuksi kivikkoiseksi joen uomaa muistuttavaksi kärrypoluksi.

Se mikä on hienoa, näimme matkalla toimivan vesivoimalan ja muutaman rakenteilla olevan. Toivottavasti tulevaisuudessa riippuvuus Intiasta vähenee ainakin sähkön osalta ja Nepal muuttuu omavaraisemmaksi. Tämä laittaa miettimään myös Suomen tilannetta, kun sähköä tuodaan suuret määrät Venäjältä ja pohjoismaista. Toivottavasti meillä pohjoisessa ei tule tällaista tilannetta, sillä jo lyhyet sähkökatkot ovat hankalia varsinkin talvella. Viime viikolla saimme kokea tätä hiukan, kun sähköt olivat runsaan lumen vuoksi poissa yli vuorokauden.

Jos Nepalissa on ongelmia, niin on täällä kaunistakin. Tässä maisemia ensimmäisen päivän varrelta.


tiistai 3. marraskuuta 2015

Digitalisaatio, big data,... aaaaargghh!!!

Siis mitä ihmettä on tapahtumassa kun kaikki puhuvat digitalisaatiosta, Internet of Things:istä (IoT), big datasta, ym...
Sitten kun asiasta kyselen niin saan aina kiemurtelevia vastauksia ja joka kerran vähän eri näkökulmasta. Ota tästä nyt selvää!!!

No päätin hiukan perehtyä asiaan ja tietenkin ydinvoiman näkökulmasta. Opiskelin perus jutut digitalisaatiosta ja mitä se voisi olla (nähtävästi ihan mitä vaan, mikä tehdään digitaalisessa ympäristössä). Sain esimerkkejä alkaen automaatiojärjestelmistä, jatkuen johtamisjärjestelmiin ja siitä sitten mallinnuksiin ja niin edelleen...
Käsitin sen verran että yhtä vastausta asiaan ei ole, vaan työkaluja ja työtapoja tulee tutkia ja soveltaa omiin tarpeisiin parhaalla tavalla (voin tosin olla ihan väärässäkin!!!).

Sitten aloin selvittämään mitä ihmettä tämä IoT oikein on ja käsitin että nyt yhdistellään fiksusti useita eri laitteita, joita voidaan sitten säädellä/ohjailla yhtenä kokonaisuutena (kun aiemmin jokainen on toiminut erillisenä yksikkönä)... Taas otan täyden vastuun siitä että tämäkin voi olla päin honkia!

Ja vielä tuo big data... Tämä oli ehkä ihmeellisin ja minulle vaikein ymmärtää, kun kerrottiin että isosta määrästä dataa haetaan erilaisia juttuja ja opitaan asioita, mitä ei muuten ehkä havaita. Hyviä esimerkkejä big datasta löytyy vaikka kuinka, esim lentoteollisuudessa tai julkisessa liikenteessä on opittu yhtä ja toista tällä tavalla. Asia ei kuitenkaan ollut ihan niin helppoa, sillä pitä tietää mitä lähtee hakemaan kun big dataa alkaa tutkimaan. Jos en osaa kertoa mitä haluan tietää, ei taikasauvaa heilauttamalla saa hienoja uusia löytöjä. Kaikki siis perustuu edelleen osaamiseen varsinaisesta tutkimusalasta.

Näin hienon esimerkin big datan käytöstä Singaporessa kun olivat alan tutkimuslaitoksessa mallintaneet julkisen liikenteen käyttöä ja kaupunkien kasvua. http://www.research.a-star.edu.sg/focus/7126
Oli hienoa nähdä miten ihmisten käyttäytymistä voidaan mallintaa perustuen suureen määrään dataa.



Edelleen tarvitaan asiantuntijoita asettamaan kysymykset mitä yritetään ratkaista sekä ohjaamaan tutkimusta oikeille raiteille, jotta isosta datamäärästä jotain saa irti.
Ei siis ole vielä pelkoa että asiantuntijat syrjäytettäisiin ja tietokoneet hoitaisivat kaiken paremmin :)

Niin ja ydinvoiman puolella löytyy varmasti hyviä sovellusalueita eri tyyppisille digitalisaatiosovelluksille. Pitää vaan pohtia mitkä ovat niitä parhaita juttuja.

perjantai 30. lokakuuta 2015

hyvää turvallisuuskulttuuria???

Arvostelenkohan ydinvoima-alaa liikaa mm. tässä blogissa?

Keskustelu eiliseltä
Minä: arvostelenko mä ydinvoimaa ihan liikaa mun blogissa?
Kaveri: no et, sähän hehkutat ydinvoimaa!
Minä: häh, hehkutanko? Mähän oon arvostellut meidän monia käytäntöjä!
Kaveri: ehkä sä arvostat ydinvoimaa ja arvostelet käytettyjä tapoja toimia?
Minä: joo, totta.
Kaveri: mutta sehän on just hyvää turvallisuuskulttuuria, kun tuo epäkohtia esiin ja pyrkii muuttamaan niitä paremmiksi.
Minä: oho, enpä tullut ajatelleeksi

Turvallisuuskulttuurista on ydinvoimassa paljon puhetta ja mä tein yhden kysymyksen aiheesta LinkedInissa. Kysyin yksinkertaisesti mitä on turvallisuuskulttuuri sinulle (yhdellä lauseella). Sain satoja vastauksia! KAIKKI ERILAISIA!!!

Ydinvoiman kanssa ongelma on se, että kukaan ei uskalla siitä puhua (paitsi tietysti vastustajat, koska se on helppoa). Ydinvoimasta kerrotaan aina seuraavaa: se on turvallista, tutkitaan ja parannetaan turvallisuutta, viranomainen valvoo, laitokset pidetään hyvässä kunnossa,...

Heti kun joku uskaltaa kirjoittaa vähän provosoiden, niin se on kamalaa! Hyvä esimerkki on tämä Uhkapeli ilmastolla-kirja: http://uhkapeli-ilmastolla.net
Jos tällainen olisi kirjoitettu vaikkapa tuulivoimasta, en usko että uutiskynnys olisi ylittynyt. Tällaisia teoksia vaan on niin paljon uusiutuvista energiamuodoista. Mutta ydinvoimasta tehtynä tätä kauhistellaan.
Siinä olen vähän eri linjoilla, että en itse halua uusiutuvia ja ydinvoimaa asettaa vastakkain, vaan molempia tarvitaan. Tämä kirja lähinnä kertoo ydinvoima-alan pelkotilasta kirjoittaa julkisuuteen yhtään mitään. Helpompi strategia monille toimijoille, on vain olla hiljaa!
Ja taas olen eri linjoilla, mun mielestä meidän pitää kertoa avoimesti miten ala toimii, sekä hyvät että huonot puolet ydinvoimasta 😊

torstai 29. lokakuuta 2015

Väärällä alalla?

Sain luettavaksi jutun yhdestä seminaarista ja mun esityksestä kirjoitettiin että se oli radikaalein esitys koko seminaarissa. Syitä oli kaksi, ehdotin käytäntöjen muuttamista enemmän lentoteollisuuden suuntaan ydinvoimassa ja ALOITIN ESITYKSEN LASKUVARJOHYPPYKUVALLA!

Perhaps the most provocative presentation came from Dr Kristiina Soderholm... She opened her presentation on radical regulation revision with a photograph of her skydiving –highly appropriate for a presentation on risk regulation- , and went on to challenge the audience to think outside the box, as she argue for international standards for  generic  licensing for core sections of SMRs; to make national regulation more streamlined... 


Jos tällaista pidetään eksoottisena, sopisinkohan mä kaikkine hulluine juttuineni paremmin jollekin muulle alalle???

Se mikä ydinvoimassa mua kiehtoo on sen monimuotoisuus! Uusia asioita oppii joka ikinen päivä ja siihen kannustetaan. Lisäksi pääsen tekemään pienen osuuteni paremman ja puhtaamman maapallon puolesta. Siksi jaksan puskea eteenpäin!

Pääasiassa duuni energia-alalla on mahtavaa. Pääsen tapaamaan uusia ihmisiä ja kuulemaan erilaisia näkemyksiä aiheista. Välillä on niin siistiä väitellä asioista, kun erilaisia näkemyksiä on niin paljon. Positiivisesta väittelystä yleensä saa paljon irti, kunhan päämäärä on sovittaa asioita yhteen, ei kilpailla keskenään. Tätä me yritetään tehdä ydinvoiman ja uusiutuvien energiamuotojen kanssa, ne sopii hyvin yhteen kun vaan osataan kasata palapeli oikein.

Ehkä siis pysyttelen vielä toistaiseksi ydinvoiman parissa, ainakin kunnes löydän jotain siistimpää, haasteellisempaa ja kiinnostavampaa 😄