Mikä on hyvä juhannus???

Mun juhannus oli yks niistä parhaista tänä vuonna.
Aloin pohtimaan mikä teki tästä erityisen hyvän ja tulin siihen tulokseen että sain kaikkea kivaa mahdutettua tähän viikonloppuun. Tää siis mukailee sitä mun periaatetta, et haluun kaiken enkä luovu mistään mulle tärkeästä jutusta 😊
Ehdin siis viettämään laatuaikaa perheen kanssa, poltettiin kokkoa, syötiin, juotiin, saunottiin ja uitiin. Keli teki osansa kun oli ihanan lämmin ja yölläkin kun kipaisin aitasta huussiin, ei palellut yhtään! Urheilua tuli lenkkeilyn muodossa ja urakointia kun pystytettiin iskän ja mieheni Kaitsun kanssa keloista kota.
Vesivehmaalla kävi. Hyppelemässä lentokoneesta parina päivänä ja oli ihanaa hypätä pitkästä aikaa ja nähdä kavereita.
Suurin osa jutuista onnistu just hyvän sään ansiosta, eli Suomen kesä näytti taas parhaat puolensa!
Niin ja juhlittiinhan me myös 12v kihlapäivää, ja vieläkin tuo parempi puolisko mua jaksaa 😊

Nyt on kotona kiva polttaa vähän vesipiippua saunan jälkeen ja pakata kamppeita. Huomenna Pariisiin 😎

Kesän aloitus Espanjassa

Suomalaiset viihtyvät hyvin Malagan seudulla Espanjan aurinkorannikolla. Meilläkin on mahdollisuus nauttia tilanteesta ja reissata Espanjan mökille aina tilaisuuden tullen. Tänä vuonna päädyttiin kesäkuun alkuun ja lennettiin tänne aurinkoon heti koulujen päätyttyä. Viime vuoden tukala kuumuus elokuussa sai meidät päättämään ainakin sen, että kuumimpaan aikaan ei tänne tulla.
Itse asiassa tää alkukesä onkin ollut just täydellinen valinta, on riittävän lämmin että voidaan uida ja ottaa arskaa, mut ei liian kuuma. On jaksettu käydä kiipeilemässä Amazona Aventura-kiipeilykeskuksessa, ihmettelemässä tippukiviluolia Nerjassa, Tivoli on jokavuotinen huvitus. Urheilu on aamusin niin ihanaa! Lenkillä ei oo paikat kylmänä, joten jaksaa vetää mäkiä ylös ja alas.
Taas ollaan kokeiltu kaikkee uutta kivaa. Torremolinoksessa kävin ekaa kertaa ikinä! Vesipuisto oli hauska ja eksyttiin myös festareille syömään ja juomaan...

Kyllä tää kesä alkaa ihanasti Espanjassa 😊

Kärsiikö harrastukset uran ehdoilla?

Täytyy tunnustaa että tänä keväänä en ole montaa kertaa laskuvarjon alle ehtinyt. Viime vuonna tuli paljon enemmän hyppyjä heti alkukesästä. Välillä tulee fiilis, että pitäis päästä hyppäämään (erityisesti aurinkoisella tyynellä kelillä). On kuitenkin ollut sellaista vilskettä, että en vaan oo jaksanu raahata itseäni Uttiin viikonlopuiksi. Ja kun oon muutaman kerran sinne asti päässyt, niin oon ollut niin puhki että fiilis on ollut jotenkin laimee.
Muistan viime kesästä pari viikonloppua erityisen hyvin, kun ne oli NIIN HUIPPUJA ja täynnä hyppäämistä. Yks parhaista oli viikonloppu Vesiksellä kun hypittiin kavereiden kanssa 4-way flatsia (eli mahallaan lentäen) ja tehtiin hassuja kuvioita. Tosin oltiin niin surkeita et nauratti!!! Mutta se fiilis, kun hyppää hyvien kavereiden kanssa koneesta päivän ja illalla saunoo ja nauttii elämästä 😊 Taisin tuolla kertaa joutua myös elämäni ekoihin vaahtobileisiin, mistä jäi lähinnä jäätävä mielikuva. Kun tää Suomen kesä on niiiiin lämmin.
Tänä keväänä oon nauttinut täysin rinnoin uusista työhaasteista ja saanu kiksit niiden ratkomisesta. Ei se hyppykipinä kuitenkaan sammunu oo, joten aion ehtiä myös koneesta loikkimaan taas joku viikonloppu. Sitäpaitsi en tiedä olisinko tätäkään duunia saanut, jos en olisi hyppääjä. Tää harrastus on antanut mulle niin paljon uudenlaista luottamusta itseeni uusien haasteiden suhteen. Kun käy vapaapudotuksessa muistuttamassa välillä itselleen mistä elämässä oikeesti on kysymys, ei oo mikään ongelma mennä oman mukavuusalueelle ulkopuolelle. Mä oon siis venyttänyt oman mukavuusalueeni rajoja aika pitkälle 😄
Suosittelen kaikille ura-ihmisille kokeileen ainakin kerran lentokoneesta hyppäämistä.
Paras päätös mitä voit tehdä! Tosin tässä varoituksen sana...

Tässä ensimmäisiä hyppyjä 2012.

SKYLIFE 💙
Nähdään Utissa!!!

Leadership koulutusta...

Olipa mielenkiintoinen opintojakso aiheesta contemporary leadership (olisiko tämä nykyajan johtaminen tai kehittynyt johtaminen tai jotain...)
No pari päivää teoriaa ja harjoituksia toi ainakin esiin sen että en mä IHAN VÄÄRIÄ JUTTUJA tee 😊
Kommunikointi, erilaiset tiimit, aivojen toiminta erilaisissa tunnetiloissa, kulttuuri ja jopa avoimet kysymykset (coaching) oli mulle tuttuja... En varmasti työkaluja osaa käyttää optimaalisesti mutta ehkä edes vähän oon ottanut oppia aiemmista koulutuksista.
Tehtiin mm. coaching harjoitus ja se tuntui helpommalta kuin edellisellä kerralla!

Tuntuu että positiivisen asenteen, kysymyksiä esittävän tyylin ja kokonaiskuvan ymmärtämisen avulla osuu melko oikeaan. Toki kommunikaatio tiimin kesken (varsinkin laajan epämääräisen kansainvälisen virtuaalitiimin kesken) on hiukan haasteellista. Pitää vetää mutkat suoriksi välillä kun ei vain aika riitä hyvää kommunikointiin henkilötasolla ihan kaikkien kanssa. No yritän siinäkin asiassa parantaa suoritustani!

Koulutuksessa oli erityisen mielenkiintoista coachata toisia ja oppia heidän tilanteistaan. Lisäksi harjoitus, missä ryhmässä konsultoitiin ohjatusti yhtä kerrallaan oli varsin hyvä.
Erityisesti pidän siitä että kotitehtäviin otetaan mukaan uusia kommunikaatiomuotoja, mitä pitää opetella. Tällä kertaa tehtäväksi tuli tehdä lyhyt video leadership -aiheesta.

Miten muuttaa kulttuuria organisaatiossa???

Jäin asiaa pohtimaan, kun ollaan kovasti buustaamassa meillä asiakaskeskeisyyttä ja osaamisen kaupallistamista. Miten siis voi onnistuneesti muuttaa asennetta perinteisessä organisaatiossa???
Onhan meille paljon koulutettu muutosjohtamista, mutta mietin miten itse muutan tapojani ja mikä niihin vaikuttaa. Tietysti viesti mikä tulee johdolta ja esimiehiltä, organisaation rakenne ja muu virallinen puoli. Mutta ennen kaikkea vaikuttaa ympäristö! Kenen kanssa vaihdan kuulumisia päivittäin, ketä näen kahvipöydässä ja kenen kanssa istun lounaalla...
Tätä siis miettiessäni päädyin siihen lopputulokseen, että istumapaikat sekaisin, jos oikeaa muutosta kulttuuriin halutaan!
Me ainakin tarvitaan uudelle myyntiä buustaavalle iskuryhmälle sopiva paikka missä on "tekemisen meininki" ja mihin voidaan ottaa aina meneillään oleva case työskentelemään vakkaripoppoon lisäksi.
Ja koska meidän porukka on varsin liikkuvaa, ei tarvita omia työpisteitä vaan voidaan laittaa vapaasti käytettävät paikat ja hyvä yhteinen pyöreä pöytä iskujen suunnitteluun.
Jos tämä toimii meidän jengille niin voidaan laajentaa tapaa muuallekin.
No kaikki tämä vielä ajatuksen tasolla, mitenhän ajatus otetaan vastaan???

Mulla on selkeästi ollut liian rentouttava viikonloppu kun aloin tällaista pohtimaan. Ja iski heti flunssa kun ei ollut pieni stressi pariin päivään päällä!!! Onneks tuleva viikko on vaihdikas ja viikonloppuna on taas koulua niin ei ehdi sairastamaan 😆

Firmoja johdetaan powerpointeilla!

Mä oon ihmetellyt tätä jatkuvaa powerpoint-kalvojen viilaamista yritysten johtoportaalle. En oikein ymmärrä asiaa.

Mulle kalvot on hyvä keino saada esityksissä sanoma paremmin perille. Pyrin aina kirjoittamaan mahdollisimman vähän tekstiä eaityskalvoihin ja kertomaan asiat kuvien kautta.

No tämä ei kuitenkaan ole kovin yleinen tapa käyttää powerpointia, vaan usein kalvot tehdään kuin dokumentti. Esityskalvoihin halutaan tuoda kaikki info, mitä ennen oltaisiin kirjoitettu dokumenttiin.

En tiedä joutuuko tämä siitä että johtajat eivät ehdi lukemaan dokumentteja nykymaailmassa, mutta ei näiden satojen sivujen kalvosettien lukeminenkaan voi nopeaa olla.

Ehkä lasten kuvakirja -tyyppinen ratkaisu sopisi, eli asia kerrotaan vähin sanoin ja kuvat auttavat ymmärtämään sanoman.

No vielä ihmeellisempää kuin tämä powerpointtien käyttö, on se kuinka paljon aikaa niiden tekemiseen käytetään. Jos ajatellaan vaikkapa 100 hengen työyhteisöä. Kalvojen valmisteluun osallistuu ehkä noin 20 henkeä ja jokainen käyttää keskimäärin 3 päivää työtä tähän. Näin laskien tuhlataan asiaan 60 työpäivää. Mitähän kaikkea oltaisiin voitu saada aikaan, jos nämä kalvot olisi valmistellut vaikkapa 3 hengen tiimi päivässä tai kahdessa. Ja kaikkien muiden panos olisi mennyt oikeisiin töihin???

Saatiinko tästä panostuksesta oikeasti niin paljon arvoa yritykselle että se kannattaa? Huvittavaa on myös se, että sama harjoitus tehdään vähintään kerran vuodessa, joskus useamminkin. Niin ja kyseisiä esityksiä ei suinkaan jaeta koko organisaatiolla (jolloin viesti leviäisi), vaan se pidetään pienen ryhmän sisällä.

En tiedä mikä olisi paras tapa viestiä asioista sekä ylös että alaspäin organisaatiossa, ehkä lisää keskustelua ja vähemmän dokumentteja? Tai voisiko asioita kerätä yhteiseen paikkaan, missä tietoa välittyy? Sosiaalinen media firman sisällä voisi myös toimia.

No saapa nähdä mikä on tulevaisuuden trendi, kun powerpointista aika jättää 😆

Päiväksi Tallinnaan perheen kanssa

Meidän sunnuntai alkaa klo 6. Toki yöllä tuo nuorin valittaa mahakipua ja sitä että oksettaa... Tyypillistä! Aina ennen reissua iskee jollekin jokin tauti, onpa se sit mahatauti, korvatulehdus tai flunssa 😊 No onneksi näin kolmen lapsen äitinä en pienestä hätkähdä...
Ensin koira naapuriin hoitoon ja laivalle. Lapsille laiva on WOW-kokemus, kun eivät ole laivalla ennen olleet. Mulle tää menee just ja just, kun vietetään aikaa ensin aamupalalla ja sitten kannella. Leikkipaikka löytyy ja bingo on lapsille kokemus. Ruotsin laivalle en ehkä pystyis venyyn, mutta tää pari tuntia menettelee.
Tallinnassa paistaa aurinko, käydään vähän shoppailemassa ja vanhassa kaupungissa syömässä. Sitten se kohokohta, eli merimuseo. En tiedä kehen noi muksut on tullu, kun rakastaa museoita yli kaiken. Mä en siis oo ikinä ollut museoihminen, vaan suosin action paikkoja tai shoppailuakin joskus.
No merimuseo on kieltämättä aika hieno ja siellä päästään lentosimulaattoriin, sukellusveneeaeen ja puuhailee kaikkea kivaa. Sitten tuntien jälkeen raahataan lapset takas laivalle ja päästään vielä nauttimaan seisovan pöydän herkuista. Toi nuorimmainen kun on ruoka-asioissa ihan omaa luokkaansa, päättää syödä vain ja ainoastaan katkarapuja ja haluaa itse kuoria ne. No toinen tytöistä on niin eläinrakas että se ei voi katsoa koko puuhaa 😆 Suomen jääkiekkofinaali alkaa loppumatkasta, mutta ehditään kotiin kolmanteen erään.
Aivan mahtava päivä ja ihana irtautuminen arjen kiireistä.

Muistutus itselle: laatuaikaa pitää varata! Jos se ei kotona onnistu kun aina juostaan johonkin niin raahaa porukka muualle (jätä kännykät kotiin) 😊