Amazonin kauppa Seattlessa

Olipa mielenkiintoinen kauppareissu Jenkeissä... Käytiin testaamassa uusi Amazonin kauppa, missä ei kassoja tunneta. Eli aplikaatio puhelimeen ja Amazon-tilille luottokortin tiedot. Sitten kauppaan portin läpi, missä skannaat itsesi sisään.
Loppu onkin vain kamppeiden keräämistä, joko omaan kassiin tai mihin sitten haluaakaan. Ja kun oot valmis niin kävelet vain ulos kaupasta.
Ei tarvita tägejä tai viivakoodien skannausta. Kaikki perustuu kameroihin ja koneoppiviin algoritmeihin. Kamerat tunnistaa mitä otat hyllystä ja kuka olet. Testattiin koneen huijaamista, kuten sämpylän syöminen kaupassa ja suklaalevyn sujauttaminen kaverin kassiin. Kuka saakaan maksaa laskun ;)
Ihan huikee kokemus, jopa minä nautin kaupassa käymisestä!

Erikoisia puhe-pyyntöjä...

Mä esiinnyn aina välillä erilaisissa tilaisuuksissa. Aiemmin puhuin paljon ydinvoiman tulevaisuudesta, nykyään enemmän digitalisaatiosta ja muutosten johtamisesta. Viime aikoina on tullut pyyntöjä puhumaan omasta urasta. Muutaman tällaisen esityksen olen pitänytkin, mutta nyt on tullut erikoisia pyyntöjä... Viimeksi minua pyydettiin puhumaan yliopistoon, mutta samaan pyyntöön liittyi sponsorointi. Eli esityksen ja ajan lisäksi yliopisto pyysi rahaa.
En ihan ymmärrä mihin tämä perustuu. Minusta tuntuu oudolta että näin toimitaan. En ole kuitenkaan mitään mainostamassa tai myymässä yliopistolla...
Niinpä tällaisiin pyyntöihin tulee minulta aina vastaus: EI KIITOS!
Onnea vaan rahankeruuseen, mutta tämä tapa ei ole se oikea...

Muutokset voi pelottaa!

Mä yleensä pidän muutoksista ja ajan isoja muutoksia esim. duunissa. Nyt olisi henkilökohtainen muutos edessä, kun koti on muuttumassa. Onpa taas tunteet pinnassa kun koti meni juuri myyntiin.
Hiljaisessa myynnissä talo oli aiemmin, mutta silloin ei uskottu että se kaupaksi menisi, joten nyt on ihan eri tilanne...
Tässä kodissa on mun lapsoset viettäneet kaikki ne vuodet mitä muistavat (ei niistä kukaan muista Rauman kotia). Tää tulee olemaan vaikea paikka kaikille kun kodista pitää luopua, kamppeet pakata ja raahata johonkin. Ertyisesti jos uutta kotia ei heti löydykään niin miten sitten selvitään?
Onneksi on kesä tulossa ja voidaan asua vaikka Utissa meidän ihanassa mökissä, tai mummolassa järven rannalla.
Tuntuu haikealta jättää jotain niin omaa taakse, mutta pitää ajatella että se avaa oven uudelle tulevaisuudelle.

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/kerava/14617143

p.s. kylläpä kaikki näyttää niin siistiltä kun on siivottu kerrankin oikein urakalla ;)

Kevätflunssa ja töitä...

Mä oon NIIN huono sairastamaan ja oon jo toisen kerran flunssassa tänä keväänä! Ei vaan jaksa tehdä mitään ja väsyttää ihan sikana. Mun tekis mieli lenkille ja töihin ja touhuamaan kaikenlaista.
Mutta tänään mulla on niin aivot väsyneet et oon tosi hitaalla ja kun nousen sohvalta niin pyörryttää...

Johtuukohan tää flunssan sairastaminen siitä etten oo niin stressaantunu kun yleensä? Vai onko mun kunto laskenut radikaalisti? Mä oon tosiaan osannut viime aikoina ottaa paljon iisimmin kun pitkiin aikoihin ja nautin tästä rauhallisesta fiiliksestä (vaikka flunssa vaivaakin).

Mu suurin stressin aihe on tällä hetkellä asumiskuvio, sillä oma kämppä Keravalta on just menossa myyntiin ja on ihan auki että mihin sitä sitten muuttaa. Mutta töissä oon osannu olla melko stressittömänä vaikka duunia on ollu kauheesti viime kuukausina. Onneks matkustamista oon onnistunut välttelemään :)

Mä kyllä uskon että työstressi vähenee kun ollaan siirrytty tällaiseen joustavaan työntekomalliin. On ihan mahtavaa kun töitä voi tehdä etänä kun sille on tarve. Tän joustavuuden vuoksi on kivaa mennä toimistolle tekeen yhdessä duunikavereiden kanssa kiinnostavia juttuja.
Yksi asia kyllä vähän mietityttää: Miten erottaa nykyaikana työajan ja vapaa-ajan??? Kun työnteko on hyvin joustavaa, niin milloin sitä tulee oltua vapaalla? No ainakin hyppypäivinä Utissa ja lasten kanssa touhuillessa työasiat saa odottaa. Kaikkien tulee vaan muistaa että tasapaino on tärkeää :)

Enää ei ole tällainen fiilis...
https://www.youtube.com/watch?v=0VSvOyHDp7E

Jännittävä aamu Brittien suurlähetystössä...

Oon just matkalla Helsinkiin puhumaan itsestäni Women in Technology tilaisuuteen. Kääk!!!

Mä voin puhua lähes mistä aiheesta tahansa, mut itsestäni en oo koskaan puhunut...

Suunnittelin ajavani sinne aamulla, mut tietty oon taas vähän viimetipassa. Meikit ja kengät oli jääny Espooseen (missä siis asun joka toinen viikko). Löysin onneks meikkejä ja vähän liian korkeet kengät 😅 Tsekkasin kotoa lähtiessä et myöhästyn varmasti autolla, mut saattaisin ehtiä sopivasti junaan Keravalta. No tuli niin kiire et auto jäi vähän hassuun paikkaan (saas nähdä tuleeko sakot) ja jouduin juokseen näillä liian korkeilla nilkkureilla junaan... Mut ehdin 😊

Nyt siis suurlähetystöön ja ihmettelemään että jaksaako joku kuunnella mun höpinöitä siitä miten mä päädyin teknologia-alalle.

Jännittää ihan sikana ja on jo valmiiks hiki tosta juoksusta! Ihan MAHTAVAA 😂😂😂

Tässä vähän kuvamateriaalia mun esityksestä (laskuvarjohyppäämisestä on videomateriaalia)...

Naisena naistenpäivänä

Mä mietin välillä naisena olon ihanuutta ja kamaluutta... Muistan että lapsena olisin halunnut olla poika, ajelin mopoilla ja traktoreilla maalla ja puuhasin muutenkin poikien juttuja. Sit työelämässä sain kokea miten paljon enemmän nuorilta naisilta vaaditaan uskottavuuteen, verrattuna nuoriin miehiin.
No asia on onneks muuttunut ja nykyään en enää koe tätä. Tietysti edelleenkin jotkut miehet eivät lähtökohtaisesti naisille puhu asiaa, mutta tätä ei onneksi pohjoismaissa näe.
Se mikä on mahtavaa teknisellä alalla, naisia kun on vähemmistö tukevat naiset toisiaan! Minä ainakin olen saanut kannustusta ja tukea nais-kollegoiden suunnalta.
Kiitos kaikille naisille tuesta! Mä aion myös jatkaa tätä ja auttaa nuoria naisia urallaan eteenpäin aina kun mahdollisuus tulee vastaan 😊

Musta tuli Zonta...

Onpa hauskaa hypätä mukaan zonta-järjestön toimintaan. En oo vielä kovin aktiivinen, mutta lupauduin jo stipendi-toimikuntaan ja lupasin coachata yhtä nuorta naista duunijutuissa.
Mä oon vähän feministi ainakin niin et tuen aina naisia jos mahdollista. Se ehkä korostuu näin teknisellä alalla ollessa...
Vaikka suuri osa zonta-toiminnasta on köyhien maoden avustamista, on siellä paikallistakin toimintaa. Tyttöjen Talon rahoittaminen on hyvä esimerkki paikallisesta toiminnasta.
Mä oon jo pitkään tuonut esiin naisten asemaa energia-alalla, teknisten aineoden opiskelussa ja bisnes-maailmassa. Jos voin yhtäkin nuorta naista auttaa eteenpäin zonta-järjestön kautta, on se jo sen arvosta 😊
Positiivista on myös avoin vastaanotto koko porukalta, kiitos siitä!

Tänään aiheena maailman vesipolitiikka...