aws Re:invent ja pari päivää takana

Onpa ollu virkistävää päästä oppimaan taas uusia juttuja. DevOps implementointi ja cloud strategia on ehkä olleet parhaat tähän mennessä.
On kiva kuulla että muutkin on aloittaneet samoilla virheillä kun me: on palkattu data scientistejä vaikka perus-toimintamallit ja data ei oo kunnossa, on tehty isoja cloud implementointeja ilman kunnon governance mallia tai evaluaatiota koko toiminnasta. On myls vedetty täysillä digitalisaation saralle ilman riittävää kompetenssia. Ja se mikä korostuu, on johdon tuen tärkeys.
Tänään oli tosi mielenkiintoinen cloud strategian implementointi simulaatio. Meidän tiimi voitti kisan parhailla pisteillä 😎
Kyllä taas jaksaa kun saa niin paljon uusia oppeja vietäväksi organisaation!

Kuinka paljon epävarmuutta on mielekästä kestää duunissa?

Mä oon vuosien varrella kirjottanut positiivisia ja negatiivisia juttuja duunistani. Oon esim. epäillyt uutta strategiaa muutamia vuosia sitten, mutta myös jatkanut mun huippuhetkiä duunissani.

Seuraavaksi mulla on vuorossa tilanne uudesta organisaatiosta. Mun tämän hetkinen rooli loppuu 31.12.2018, ja nyt ollaan kasaamassa aivan uutta "business technology" yksikköä. Hyppäsin tähän hommaan melkein 3 vuotta sitten ja jätin "oikean työni" ydinvoimapuolen tutkimusjohtajana tän vuoden alussa.
Nyt on siis täysin auki minkä roolin voisin saada uudessa organisaatiossa.
Ehkä tällainen katkos on hyvä uralla, sillä se laittaa tosissaan miettimään mitä haluan uraltani.

Mietin kovasti et mitä haluan tehdä seuraavaksi, missä roolissa ja millä alalla. Toisaalta meilla on tosi mielenkiintoinen data & analytiikka osaamiskeskuksen rakentaminen kesken, mutta toisaalta voisi olla mahdollista tsekata jotain ihan uutta vaihteeksi.
AI koulutukseen AaltoEE:ssä juuri Ilmoittauduin, ja IMD:lläkin kävin vaihteeksi, joten ainakin opintoja on taas tiedossa...

Onneks oon aika rohkea ja uskallan hypätä tuntemattomaan (tai ulos lentokoneesta), joten avoimin mielin eteenpäin.

Meidän rakas Rodi jäi tänään auton alle ja kuoli

Oltiin tyttöni Minean kanssa tänään Vermossa raveissa kun isä soitti suru-uutisen. Meidän aina iloinen ja hassu Rodi-koira oli jäänyt mökillä auton alle ja kuollut.
Koirat juoksevat mökillä aina vapaana, mutta nyt ne olivat ilmeisesti bonganneet jäniksen ja säntäsivät sen perään. Juuri samaan aikaa ajoi auto mökkitietä eikä ehtinyt tekemään yhtään mitään kun Rodi juoksi tielle.
En muuten tajunnut että toi hassu koira oli mulle niin tärkeä! Se kyllä oli mun ainut lenkkikaveri ja olin sen kanssa saanut taivaltaa 2,5 vuotta, yli avioeron ja muiden elämänmuutosten.
Aina se tunki nokkansa mun jalkaan kiinni ja makasi jooga-matolla kun yritin joogata.
Me lasten kanssa itkettiin yhdessä ja mietittiin miten tästä selvitään...
Onneks lapset jo nukahti mutta mä itken edelleen yksin sohvalla. Ihan turha yrittää nukkua kun nenä on tukossa ja silmät valuu solkenaan. Mua masentaa jo nyt ajatus tulevasta ajasta ilman iloista ja pirteää koiraani. Ei tuu iloista vastaanottoa kotona tai lenkkiseuraa jatkossa. Katsotaan miten tästä jatketaan eteenpäin, just nyt on vähän vaikeaa...

Mistä ihmeestä vuokraponi voisi löytyä?

Aloin etsimään vuokraponia tytöilleni pääkaupunkiseudulta, kun ne haluisivat välillä vähän vapaampaa puuhastelua. Tunneilla ja leoreillä tytöt on käyneet jo monta vuotta, mutta tää vuokraponin etsiminen on ailti tosi vaikeeta.
Ensinnäkin monet etsii aikuista vuokraajaa, jopa melko pienille poneille! Ja kuitenkin shettis on jo noille liian pieni (niitä tuntuu kyllä olevan)...
Sit sinne tallille ois hyvä päästä julkisilla, ainakin kohtuullisen lähelle, kun ei ihan aina ehdi viemään. Mut tää yhtälö on toivoton!
Poneja löytyy Porvoosta tai Kirkkonummelta, mut ei mistään siltä väliltä.
Jos vaan löydettäis kiva poni niin olisi itsekin kiva päästä taas selkään vaihteeksi. Mut jos ei vaan onnistu niin ehkä tytöt sit jatkaa tunneilla ja ravikoulussa tossa Vermossa 😊

Aloin kirjailemaan viikkokirjeitä niin blogi on jäänyt paitsioon!

Mä oon kohta vuoden keskittynyt data ja analytiikka osaamisen kehittämiseen Fortumilla.
Kun meillä on kulttuuri missä sisäistä intraa ei oikein seurata ja Yammerissakin käy vaan tietty ryhmä, niin aloin kirjaileen viikkokirjettä meidän hommista.
Se on vähän rankka duuni mukle kun aina perjantaina ilta menee sen tekemiseen, mut viinilasillinen saa sanasuonen vauhtiin 😂
Nyt oon 3 kuukautta hommaillut sitä kirjettä ja lukijoita on joku 300, joten saan aika hyvin kerrottua että meillä oikeesti tapahtuu ja saadaan asioita aikaan.
Oli miten oli, aion taas aktivoitua myös täällä blogissa ja jakaa ilot ja ahdistukset avoimesti. Välillä se avautuminen auttaa, lukipa tekstejäni kukaan tai ei 😂😂😂
Jos muuten jollain on hyviä vinkkejä muista tavoista
saada viestejä läpi isossa organisaatiossa, niin niitä otetaan vastaan!
Googlella oli joitain hyviä juttuja, kuten johdon viikottainen TGF (thank God it's Friday), joka tosin pidetään aina torstaisin.

Liityin sähkölentokoneyhdistykseen!

Oltiin yksi perjantai cruisingissa Malmin lentokentällä, missä siis harrasteautot kokoontuu potkimaan renkaita. Meillä siis on volkkarin kleinbussi, joten käydään näissä jutuissa välillä. No törmättiin samalla tähän Suomen ekaan sähkölentokoneeseen ja sen pilottiin. Oon seurannut sen juttuja kun Fortum on sponsorina mukana hommissa.
Tsekattiin pilotin kanssa että siitä koneesta voi hypätä ja sovittiin et ens kesänä kokeillaan!!! Niin siistiä!!! Voisinkohan teettää Fortum-logolla laskuvarjon ja tehdä tästä siistin videon? Näistä ei oo vielä hypätty 😊
No katsotaan kuinka käy, mutta joudun odottamaan ens kevääseen kun kone on vielä yhdelle hengelle hyväksytetty, eikä siihen siis oikein matkustajaa saa mukaan (vaikka olisinkin kyydissä vaan toiseen suuntaan 🤣)...
Tätä siis suunnitellaan, mutta samalla kokeillaan uusia juttuja ja samaisena iltana käytiin hyppäämässä yöhyppy! Eli pimeessä mentiin ja taskulampulla tsekattiin laskuvarjon tila. Laskeutumisalueelle sentään löysi valojen mukaan. Kyllä jännitti!!!

Ens kesää odotellessa!

Miten tasapainoilla: oikeat työt vai esiintymiset etusijalle

Mä oon esiintynyt aika paljon eri yhteyksissä sekä ydinvoima-aiheesta että digitalisaation johtamisesta. Oon myös paljon miettinyt miten tadapainotan aikani ja mihin keskityn.
Mulla on ollut seuraava strategia aiheessa: ensin kasvatetaan tietoisuutta ja hypeä, eli esiinnytään paljon. Sitten tulee tiöanne kun lupaukset pitää lunastaa, eli kääriä hihat ja tehdä töitä hiki hatussa (nyt on tämän aika meidän digitalisaatio-muutoksessa. Sitten kun ollaan taas saatu iso askel otettua eteenpäin, voin taas keskittyä asian esittämiseen erilaisissa tilaisuuksissa.
Toki strategioita tässä aiheessa on monia, mutta tää on mun. Olenkin viimeisen puoli vuotta sanonut kaikkiin esiintymisiin: EI
Toivottavasti tämä kannattaa ja ahkera työ palkitaan ennen pitkään 😊